Miksi auringonpaiste aivastuttaa?

Suunnilleen joka neljäs ihminen aivastaa altis­tuessaan kirkkaalle valolle. Tätä perinnnöllistä ominaisuutta kutsutaan ACHOO-syndroomaksi eli foottiseksi aivasteluksi, ja sellaista kantava ihminen aivastaa joskus useitakin kertoja astuessaan hämärästä kirkkaaseen valoon tai katsoessaan suoraan valaisimeen. Valon ja aivastamisen välistä yhteyttä ei ole kyetty vielä täysin selvittämään, mutta useimmat asiaa tutkineet ovat yhtä mieltä siitä, että vastaus löytyy autonomisesta hermostosta eli siitä osasta, joka toimii ihmisen tiedostamatta.

torstai 8. joulukuuta 2011

Suunnilleen joka neljäs ihminen aivastaa altistuessaan kirkkaalle valolle.

Tätä perinnnöllistä ominaisuutta kutsutaan ACHOO-syndroomaksi eli foottiseksi aivasteluksi, ja sellaista kantava ihminen aivastaa joskus useitakin kertoja astuessaan hämärästä kirkkaaseen valoon tai katsoessaan suoraan valaisimeen.

Valon ja aivastamisen välistä yhteyttä ei ole kyetty vielä täysin selvittämään, mutta useimmat asiaa tutkineet ovat yhtä mieltä siitä, että vastaus löytyy autonomisesta hermostosta eli siitä osasta, joka toimii ihmisen tiedostamatta.

Tavallinen aivastus aiheutuu siitä, kun nenän hermot ärsyyntyvät ja lähettävät aivoihin aivastussignaalin. ”Valoaivastus” syntyy kuitenkin siitä, kun aivastussignaali sekoittuu esimerkiksi pupillirefleksiin, joka supistaa pupilleja suojatakseen verkkokalvoja kirkkaalta valolta.

Näiden kahden refleksin käyttämät signaalikanavat sijaitsevat nimittäin lähellä toisiaan, joten sekoittuminen on mahdollista.

Toinen teoria taas lähtee siitä, että aurinkoaivastajilla nuo kaksi refleksiä käyttävät samaa kanavaa.

Kysy meiltä:

Haluatko kysyä jotakin NG:n asiantuntijoilta? Lähetä kysymys osoitteeseen kysymeilta@natgeo.fi. Vain julkaistaviin kysymyksiin vastataan. Kysymyksen lähettäjä palkitaan hienolla maailmankartalla.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...