Pitkän iän geenit löydetty

On yhä mahdoton sanoa, kuka elää satavuotiaaksi, mutta arvaukset paranevat kaiken aikaa.

torstai 22. heinäkuuta 2010 teksti Brian Handwerk, National Geographic News

Noin 70 geenistä vasta havaitut 150 ”pitkäikäistä” varianttia antavat tutkijoille mahdollisuuden arvata 77 prosentin tarkkuudella, elääkö ihminen pitkälti yli yhdeksänkymppiseksi tai vanhemmaksikin, väittää uusi tutkimus.

Tutkimuksen tekijät arvelevat pitkäikäisten geenivarianttien mahdollisesti tukahduttavan ikääntymiseen liittyviin vaivoihin, esimerkiksi dementiaan ja sydänongelmiin, yhdistettäviä geenejä.

”Kyse on vain geneettisestä alttiudesta”, varoittaa tutkimuksen johtaja Paola Sebastiani, Bostonin yliopiston kansanterveyden laitoksen biotilastotieteilijä. ”Se ei tarkoita sitä, että joku eläisi satavuotiaaksi. Elämässä voi tapahtua monenlaisia asioita.”

Elämäntapa, ympäristö ja silkka hyvä tuurikin vaikuttavat aina paljon elämän pituuteen ja kenties siihenkin, että 23 prosentilla vähintään satavuotiaista koehenkilöistä noita pitkäikäisyysvariantteja ei havaittu.

Kenties ”tuo ryhmä on elänyt pitkään vain siksi, että heillä oli toimivia kikkoja ja he välttivät riskitekijöitä”, sanoo Sebastiani. ”Ehkä he eivät tupakoineet eivätkä syöneet kovin paljon punaista lihaa vaan elivät terveemmin.”

New England Centenarians Study -nimistä tutkimusta on kehuttu maailman suurimmaksi satavuotiaita ja heidän perheitään koskevaksi tutkimukseksi. Tutkimukseen on kerätty yli tuhannen valkoihoisen satavuotiaan tiedot vuodesta 1995 lähtien. Jatkotutkimuksissa paneudutaan muihin etnisiin ryhmiin, ja ne aloitetaan Japanista, jossa elää suhteellisen paljon satavuotiaita.

Teollisuusmaissa vain noin yksi ihminen 6 000:sta elää satavuotiaaksi. Vain yksi seitsemästä miljoonasta elää 110-vuotiaaksi ”supersataseksi”. 85 prosenttia kaikista satavuotiaista on naisia.

100-vuotisgeeneistä nuoruuden lähteille

Uusi havainto, jota tutkijat kutsuvat ensi askeleeksi, saattaa mahdollistaa sen, että ihmiset saavat tietää elimistönsä käyttöiän etukäteen.

150 geenivariantin jatkotutkimukset saattavat lisäksi edistää yksilöllistä geenitutkimusta ja ennustavaa lääketiedettä etenkin ikään liittyvien sairauksien kohdalla, sanoo tutkijaryhmä. Tässä suhteessa on paljastunut jo yksi yllätyskin.

Poikkeuksellisen pitkän iän on jo kauan tiedetty olevan sukuvika, joten moni tutkija on olettanut hyvin vanhoilta ihmisiltä puuttuvan ikään liittyviin sairauksiin yhdistettyjä geenivariantteja. Uudet tiedot kuitenkin osoittavat, että satavuotiailla on aivan yhtä monta sairauksiin liittyvää geenivarianttia kuin muillakin. Näin ollen pitkäikäiset variantit saattavat pystyä neutraloimaan tai peittoamaan noihin sairauksiin liittyvät variantit, kirjoitetaan uudessa tutkimuksessa, joka julkaistaan perjantaina Science-lehdessä.

Toimivatpa pitkäikäiset variantit miten hyvänsä, ne näyttävät pystyvän lykkäämään liikuntarajoitteita ja sairauksia viimeisiin elinvuosiin saakka. 90 prosenttia satavuotiaista ihmisistä säilyttää tutkijoiden mukaan liikuntakykynsä noin 93 vuoden ikään saakka.

Pitkä ikä ei synny yksin geeneistä

Väestötieteilijä Dan Buettner on vuosien ajan tutkinut maailman pitkäikäisimpiä ihmisiä ja heidän asuinpaikkojaan, joita hän kutsuu sinisiksi vyöhykkeiksi. Buettner ylistää uutta tutkimusta ja sanoo, että satavuotiaiksi elävien ihmisten on jo pitkään tiedetty sekä eläneen hyvin että voittaneen ”geeniarvonnassa”.

”Geenit ja ympäristö liittyvät kuitenkin erottamattomasti toisiinsa”, hän muistuttaa.

Esimerkiksi ravinnon, veden ja ilman laadun kaltaiset ympäristötekijät saattavat muuttua nopeasti, joten tämän päivän satavuotiaat pitkään ikään kantaneista geeneistä ei välttämättä ole hyötyä tänä vuonna syntyville lapsille, sanoo Dan Buettner, joka nauttii National Geographic Societyn tutkimusapurahaa.

Buettner uskoo geneettisten hoitojen jonain päivänä hidastavan ikääntymisprosessia, mutta sellainen on hänen mukaansa vielä kaukana tulevaisuudessa. Tällä hetkellä meidän kaikkien on elettävä saamillamme geeneillä, joten pitkää ikää toivovien on käännettävä katseensa elintapoihinsa.

”Nykytiedon pohjalta keskivertoamerikkalainen pystyisi todennäköisesti nostamaan elinajanodotettaan kymmenellä vuodella ja hidastamaan biologista kelloaan”, hän sanoo.

Terveellisempi ruoka ja pienemmät annokset ovat tärkeä tekijä tuossa yhtälössä, hän lisää. Muita tekijöitä ovat esimerkiksi fyysinen aktiivisuus ja henkinen tila. Buettnerin mukaan ihmiset, jotka kokevat elämänsä tarkoitukselliseksi, voivat elää seitsemän vuotta pidempään kuin muut.

”Jotta pystyisi hyötymään mahdollisista tulevista geneettisen hoidon mahdollisuuksista, paras strategia on optimoida elämäntapansa juuri nyt”, sanoo Dan Buettner.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...