Koleran paluu

Ikivanha kulkutauti uhmaa edelleen moderneja taltutusyrityksiä.

Walter Astrada

Joitakin kuukausia Haitin vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen koleraa esiintyi saarivaltiossa ensi kertaa yli sataan vuoteen, ja ihmisiä jouduttiin hoitamaan Port-au-Princeen rakennetuissa hätäapusairaaloissa. Mittavista vastatoimista huolimatta koleraepidemia on nyt tappanut yli 6 000 haitilaista.

Tautia esiintyy toistuvasti myös Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Kolera aiheuttaa pahaa ripulia ja voi tappaa ihmisen jo muutamassa tunnissa.

Sairautta aiheuttava Vibrio cholerae -bakteeri on peräisin Gangesjoen suistosta Intiasta, mistä se levisi 1800-luvulla matkailijoiden mukana eri puolille maailmaa. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan nykyinen pandemia alkoi vuonna 1961. Tartuntatautiasiantuntijat arvelevat rauhanturvajoukkojen tuoneen koleran Haitiin, ja DNA-tutkimukset kertovat tautikannan olevan kaakkoisaasialaista perua.

Kolera tarttuu saastuneen ruuan tai veden kautta, mutta nykytutkimuksen mukaan eri ympäristötekijät – esimerkiksi veden lämpötila, virtaus ja happamuus – vaikuttavat taudin leviämiseen. Siksi koleraepidemioita on vaikea ennustaa, ja ilmastonmuutos saattaa hankaloittaa tilannetta entisestään.