Kannabis: huume vai luonnonlääke?

Kannabista – marijuanaa ja hasista – on pidetty kymmeniä vuosia pelkkänä huumeena, mutta nyt monet amerikkalaiset epilepsialapset ovat löytäneet yllättävän avun kiistellystä kasvista.

tiistai 30. kesäkuuta 2015 teksti Hampton Sides

Lääketieteelliset pakolaiset

Kohtaukset alkoivat toukokuussa 2013, kun Addelyn oli puolivuotias. Niitä kutsuttiin infantiilispasmeiksi. Ne näyttivät säikähdysreflekseiltä – tytön kädet olivat jäykkinä sivuilla, kasvot pelon jäykistämät ja katse lepatti puolelta toiselle. Addyn pienet aivot kävivät hurjasti ylikierroksilla. ”On kerta kaikkiaan kamalaa nähdä lapsensa olevan tuskissaan ja peloissaan kykenemättä itse tekemään asialle mitään”, sanoo hänen äitinsä Meagan Patrick.

Meagan ja hänen miehensä Ken veivät Addyn pikkukaupungistaan Bostoniin neurologien tutkittavaksi. Addyn epilepsiakohtaukset johtuivat lääkärien päätelmien mukaan synnynnäisestä aivojen epämuodostumasta nimeltä skitsenkefalia eli aivorakoiluhuokoistuma. Toinen Addyn aivopuoliskoista ei ollut kehittynyt kohdussa normaalisti, ja siihen oli jäänyt epätavallinen laskos. Hänellä oli myös kyseiseen epämuodostumaan tyypillisesti liittyvä näköhermon hypoplasia, mikä sai hänen silmänsä vaeltelemaan – ja jatkotutkimuksissa selvisi, että se teki tytöstä likimain sokean. Kesällä Addy sai jo 20–30 kohtausta päivässä. Sitten 100 päivässä. Sitten 300.

Vanhemmat pelkäsivät menettävänsä tyttärensä

Patrickit noudattivat saamiaan neuvoja ja lääkitsivät Addya vahvoilla kouristuksenestolääkkeillä. Teholääkitys vähensi kohtauksia mutta piti tytön myös unten mailla valtaosan vuorokaudesta. ”Addy oli poissa”, Meagan sanoo. ”Hän vain makasi ja nukkui koko ajan.”

Yhdeksän kuukauden aikana Addy joutui sairaalaan 20 kertaa. Kun appivanhemmat ehdottivat lääkekannabikseen perehtymistä, Meagan häkeltyi. ”Tässähän puhutaan lailla kielletystä huumeesta.” Hän kuitenkin ryhtyi tutkimaan asiaa. Korkean CBD-pitoisuuden (CBD=kannabidioli, jolla ei ole psykoaktiivista vaikutusta ihmisiin) kannabiskannat saattoivat monien kokemusperäisten raporttien mukaan ehkäistä kohtauksia.

Syyskuussa 2013 Patrickit tapasivat Elizabeth Thielen, bostonilaisen Massachusetts General Hospitalin lastenneurologin, joka oli mukana johtamassa tutkimusta CBD:n käytöstä lasten vaikeahoitoisen epilepsian hoidossa. Thiele ei voinut laillisesti määrätä kannabista Addylle tai edes suositella sen käyttöä. Hän kuitenkin kehotti Patrickeja vakavasti harkitsemaan kaikkia vaihtoehtoja.

Kannabis synnytti muuttoliikkeen

Meagan matkasi Coloradoon, yhteen Yhdysvaltain 23 osavaltiosta, joissa lääkekannabiksen käyttö on sallittua. Hän tapasi siellä vanhempia, joiden epileptisiä lapsia hoidettiin kannabiksella.

Meagan näki Coloradossa asioita, jotka tekivät häneen suuren vaikutuksen. Kannabiksentuottajilla oli yhä enemmän tietoa, samanlaisten ongelmien kanssa painivat vanhemmat tukivat toisiaan ja jälleenmyyntipisteet olivat laadukkaita. Myös kannabisöljyjen tasalaatuisuutta valvovat laboratoriot olivat asiantuntevia ja ammattimaisia. Colorado Springsistä oli muodostunut merkittävän lääkemuuttoliikkeen mekka.

Yli sata perhettä, joiden lapset kärsivät jostakin hengenvaarallisesta sairaudesta, oli lähtenyt kotipaikkakunnaltaan ja muuttanut tänne. Nämä perheet, joista monia yhdisti voittoa tavoittelematon Realm of Caring -järjestö, pitävät itseään ”lääketieteellisinä pakolaisina”. Useimmat eivät olisi voineet hoitaa lapsiaan kotiosavaltioissaan kannabiksella ilman vaaraa salakuljetus- tai jopa pahoinpitelysyytteistä.

Meagan kokeili CBD-pitoista öljyä. Kohtaukset loppuivat lähes kokonaan. Hän vierotti Addyn osasta tämän entisiä lääkkeitä, ja oli kuin tyttö olisi herännyt koomasta. ”Se voi kuulostaa pieneltä, mutta kun oma lapsi hymyilee ensimmäistä kertaa moneen, moneen kuukauteen, niin koko maailma mullistuu”, Meagan sanoo.

Perhe uudessa kodissaan

Patrickit muuttivat Coloradoon vuoden 2014 alussa. Addy kukoistaa. Hän ei ole ollut kertaakaan sairaalassa ensimmäisen CBD-öljyannoksen jälkeen. Hänellä on yhä satunnaisia kohtauksia, mutta ne eivät ole yhtä rajuja kuin ennen. Hänen katseensa ei vaeltele enää yhtä paljon. Hän kuuntelee entistä paremmin. Hän nauraa. Hän on oppinut halaamaan, ja tyttö on löytänyt myös äänijänteensä.

Arvostelijat syyttävät Realm of Caring -liikkeen vanhempia lasten käyttämisestä koekaniineina. Heidän mukaansa asiasta on tutkittua tietoa liian vähän ja monet, elleivät useimmat, väitteet aineen tehosta voidaan kuitata lumevaikutuksella.

”On totta, että CBD:n käytön pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta, ja asiaa pitäisikin tutkia”, Meagan sanoo. ”Se on kuitenkin selvää, että ilman tätä Addy olisi vain tahdoton perunasäkki.”

Ei mikään ihmelääke

Lastenneurologi Elizabeth Thielen mukaan CBD-tutkimuksen alustavat tulokset ovat lupaavia. ”Ei CBD ihmelääke ole – ei se kaikkia auta”, hän varoittaa. ”Olen kuitenkin vaikuttunut sen tehosta. Se voi selvästi olla toimiva lääke monelle ihmiselle. Tutkimuksessani on mukana useita lapsia, jotka ovat olleet täysin ilman kohtauksia yli vuoden ajan.”

Onko kannabis huume vai luonnonlääke?

Lue koko aihetta käsittelevä artikkeli National Geographicin numerosta 6/2015:

Huom! Jos et ole kirjautunut sivustoon, sinut ohjataan kirjautumissivulle, kun napsautat Lataa-painiketta. Jos et vielä ole rekisteröitynyt natgeo.fi-sivuston käyttäjäksi, voit samalla luoda käyttäjätunnuksen. Se on ilmaista ja vie vain hetken.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...