Pernarutto heräsi henkiin 75 vuoden jälkeen

Luoteis-Siperiassa on todettu pernaruttoepidemia. Pelätyn bakteerin itöt ovat olleet horrostilassa ikiroudassa, ja nyt ilmaston lämpeneminen on herättänyt ne henkiin.

maanantai 15. elokuuta 2016 teksti Babak Arvanaghi

Ainakin 90 ihmistä on joutunut sairaalahoitoon ja 12-vuotias poika on kuollut, kun Luoteis-Siperiassa on puhjennut pernaruttoepidemia. Syynä voimakkaan epidemian puhkeamiseen on ilmaston lämpeneminen.

Pernaruton aiheuttaa Bacillus anthracis -bakteeri. Bakteeri muodostaa itiöitä, jotka voivat säilyä maaperässä jopa satoja vuosia ja herätä sitten jälleen henkiin.

Ilmeisesti tartunta on peräisin pernaruttoa sairastaneen eläimen tai ihmisen ruumista, joka on lojunut Siperian ikiroudassa pitkään. Tämän kesän epätavallisen korkea lämpötila on sulattanut ruumiin, ja itiöt ovat päässeet leviämään.

Horroksessa vuodesta 1941

Venäjän viranomaisten mukaan menellään olevaan epidemiaan liittyvä bakteeri on edellisen kerran aiheuttanut laajan epidemian vuonna 1941.

Kun saastunut ruumis suli, itiöt ovat levinneet porojen keskuudessa. Jo 2 300 poroa on kuollut. Ihmiset ovat saaneet tartunnan, kun he ovat syöneet sairaan eläimen huonosti kypsennettyä lihaa.

Epidemia iski pahiten Jamalin Nenetsian alueen poronhoitajiin.

Armeija on apuna

Ihminen voi saada pernaruttoitiöt kolmella eri tavalla: ihokosketuksesa, hengitysteiden kautta ja – kuten nyt Siperiassa – mahasuolikanavan kautta. Oireita ovat muun muassa verinen ripuli, verinen oksennus, pahoinvointi ja vatsakivut. Pernaruttoa voidaan hoitaa antibiooteilla, ja noin 60 prosenttia niistä potilaista, jotka saavat hoitoa, selviävät hengissä.

Pernarutto ei tartu ihmisestä toiseen.

Siperiassa Venäjän armeijan biologiseen sodankäyntiin erikoistuneet joukot yrittävät estää epidemian leviämisen.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...