Mitä huomenna syödään?

Elintarvikkeiden kysynnän odotetaan nousevan noin 70 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, mutta mistä niin paljon ravintoa saataisiin?

Proteiinia hyönteisistä

Ne ovat ravitsevia, runsaslukuisia ja rapeita.

Sirkkojen, sarvikuonokkaiden ja termiittien lisäksi maailmalla syödään yli tuhatta hyönteislajia.

Useimmat niistä kerätään luonnosta, mutta ruuan hinnan noustessa hyönteisten kasvattamisestakin voi tulla kannat­tavaa.

Väkevä kahviherne

Kahviherne eli kikherne sisältää yli kaksi kertaa niin paljon proteiinia kuin maissi ja neljä kertaa niin paljon kuitua kuin tumma riisi.

Proteiinipitoisia kahviherneitä kasvatetaan yli 50 maassa Välimereltä Etelä-Aasiaan, joten lajikkeiden kehittäminen voisi kattaa suuren osan kysynnästä.

Palkokasvit myös tuovat maaperään typpeä ja vähentävät siten lannoitustarvetta. Karuihin oloihin kehitetyt uudet lajikkeet ovat jo tuplanneet satoja Afrikassa ja Aasiassa.

Vaatimaton peruna

Maailman suurin perunantuottaja Kiina on väestönsä kasvaessa kehittämässä tauteja sietäviä siemenperunoita ja erilaisiin ilmasto-oloihin soveltuvia uusia lajikkeita.