Hirssi valtaa alaa

Maailman väestön yhä kasvaessa on tiedemaailmassa alettu kiinnostua nopeakasvuisista ja sitkeistä viljajaleista, jotka voivat tulevaisuudessa tyydyttää ravinnontarpeen. Yksi lajeista on hirssi.

keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Hirssi on tärkeä ravinnonlähde

Hirssi on quinoan ja tattarin ohella yksi ikivanhoista viljakasveista. Euroopassa ja Yhdysvalloissa hirssiä syödään melko vähän, mutta osissa Kiinaa, Intiaa ja Afrikkaa runsasproteiininen ja niukallakin vedellä pärjäävä kasvi on merkittävä ravinnonlähde.

Sitkeä hirssi

Hirssi kestää kuivuutta ja kuumuutta, joten se on oiva muuttuvan ilmaston laji, sanoo maataloustutkija Hari Upadhyaya. Pähkinäisen makuinen vilja myös kasvaa nopeasti, torjuu tuholaisia luonnostaan ja on vielä gluteenitonkin.

Ilmastonmuutos voi mahdollistaa hirssin viljelyn Pohjolassakin

Pakkasta hirssi ei kuitenkaan siedä kovin hyvin. Luomumaataloutta ja kasvinjalostusta edistävän Agrologica-järjestön Anders Borgen kertoo, että Tanskassa hirssinviljely aloitetaan tänä vuonna, koska kysyntä on kasvanut ja ilmasto lämmennyt. 10–15 vuoden kuluessa viljely voidaan ehkä aloittaa muissakin Pohjoismaissa: ”Ilmastonmuutos puskee hirssin viljelyaluetta vauhdilla pohjoisemmaksi”, sanoo Borgen. Vuonna 2011 Suomessa tehtyjen koeviljelyjen perusteella hirssin siemensatoviljely voisi Etelä-Suomessa onnistua piankin.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...