Vahvistaako finanssikriisi aurinkoenergian asemia?

Aurinkokodille pimeän ajan sähköistäminen on haaste. MIT:n tutkijan Daniel Noceran löytämä halpa, itseuusiutuva katalyytti voisi tehdä vedestä varastointiainetta, joka valaisisi öitä ja jopa tankkaisi sähköautoa. ”Silloin talosta tulee voimala”, sanoo Nocera.
Michael Melford
Aurinkokodille pimeän ajan sähköistäminen on haaste. MIT:n tutkijan Daniel Noceran löytämä halpa, itseuusiutuva katalyytti voisi tehdä vedestä varastointiainetta, joka valaisisi öitä ja jopa tankkaisi sähköautoa. ”Silloin talosta tulee voimala”, sanoo Nocera.

Kotona Yhdysvalloissa luin lehtiartikkelia, jossa kansakuntaa kehotettiin kiiruhtamaan kohti auringon valjastamista. ”Joka tunti se syytää maahan 21 miljardin kivihiilitonnin veroisen lämpöenergiamäärän”, oli kirjoittaja laskenut. ”Aurinkoenergian valtavaa määrää on liki mahdotonta käsittää.” Artikkeli oli kuvitettu piirroksella, jossa näkyi futuristinen aurinkovoimala valtavine höyryä tuottavine peileineen. Artikkelin nimi kuului ”Miksi meillä ei ole…aurinkovoimaa?” ja se oli päivätty syyskuulle 1953.

Tällä kertaa hanke voisi jopa onnistua. Viime helmikuussa Bright Source Energy -yhtiö allekirjoitti Southern California Edison -energiayhtiön kanssa sopimuksen useiden aurinkotornien rakentamisesta Lounais-Yhdysvaltain aavikoille. Niillä voitaisiin tuottaa 1,3 gigawattia sähköä eli yhden suuren hiilivoimalan verran. Pacific Gas and Electric -energiayhtiö on tilannut yli 1,8 gigawatin verran parabolisia peilejä, aurinkopaneeleita ja Bright Sourcen aurinkotorneja. Ympäristöväki valmistautuu jo vastustamaan joitakin näistä hankkeista, jotka peittäisivät laajoja aavikkoalueita ja tarvitsisivat jo valmiiksi vähissä olevaa vettä jäähdytykseen. Tälläkin energiantuotantotavalla on omat heikkoutensa.

Matkaakin on vielä paljon. Kun kerran olin Nevadassa, ajoin Hooverin padolle – uusiutuvan energian varhaiselle suurtuottajalle – ja lähdin kierrokselle sen sisuksiin. Sen juurella Lake Meadista putoavan Coloradojoen vesi pyöritti kahta rinnakkaista jättiturbiinien rivistöä. Jo yksi niistä turbiineista tuottaa 130 megawattia, kaksi kertaa niin paljon kuin Nevada Solar One.

Hooverin pato sai minut silti toiveikkaaksi. Kun luin padon harjalla olevia tuhruisia messinkikylttejä ja ihailin art deco -arkkitehtuuria, ajattelin sitä tapaa, jolla Yhdysvallat oli vastannut 1930-luvun suuren laman haasteisiin. New Deal, kuten senaikaista elvytyspakettia kutsuttiin, toi vesivoimaa Hooverin padon lisäksi Kaakkois-Yhdysvaltoihin ja veti voimalinjat sydänmaille saakka. Koko valtakunnan energiamaisema muuttui juuri talousvaikeuksien aikana, ja me saamme nauttia muutoksen hedelmistä vielä seitsemänkymmentä vuotta myöhemminkin napin painalluksella.

Tilaa uutiskirje

National Geographicin ilmainen uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat joka viikko:

  • Upeimmat kuvat
  • Parhaat artikkelit
  • Viikon visan

Uusi lehti: Luonnon zombit

Tilaus: Valmiina kauhutarinaan? Zombeja ei esiinny vain filmeissä – myös luonnossa on olioita, jotka ottavat muita hallintaansa ja tekevät näistä tahdottomia orjiaan.

Osallistu Lukijoiden täysosuma

Osallistu National Geographicin pohjoismaiseen kuvakilpailuun. Kuukauden teemana ovat rakennukset. Voittajakuvat julkaistaan lehdessä.

Tieteen Kuvalehti
Historia
National Geographic

Copyright © 2009 Bonnier Publications