Jäätön jääkarhu?

Oslon luonnonhistoriallisen museon tutkijoiden viime vuonna julkaiseman DNA-analyysin mukaan jääkarhu erkani maakarhusta noin 150 000 vuotta sitten ja sopeutui ripeästi elämään arktisella ajojäällä. Nyt elämäntapa on kuitenkin uhattuna.

Huippuvuoret ovat merijään ympäröiminä suuren osan vuodesta, ja saarilla elääkin merkittävä osa Barentsinmeren noin 3000 yksilön vahvuisesta jääkarhukannasta. Ilmastonmuutos on viime vuosina kasvattanut lämpötiloja ja kutistanut merijään alaa, ja tutkijat ovat huolissaan muutosten vaikutuksista valkoisiin karhuihin.

Jääkarhut tarvitsevat jäätä saalistaakseen tärkeintä ravintoaan: hylkeitä. Ne eivät kuitenkaan ole nirsoja vaan syövät hylkeiden lisäksi esimerkiksi valaanruhoja, lintuja ja munia – jopa kasveja ja merilevää. ”Juuri paljon rasvaa sisältävät saaliseläimet kuitenkin auttavat jääkarhuja keräämään rasvavarantoja, joilla ne kestävät nälkäkausia ja kasvattavat poikasiaan”, sanoo Norsk Polarinstituttin jääkarhututkija Jon Aars, joka varustaa kollegoineen vuosittain muutamia Huippuvuorten jääkarhuja GPS-pannoilla ja seuraa niiden liikkeitä. ”Olemme jo havainneet monia uusia piirteitä”, hän kertoo. ”Vielä jokin aika sitten jääkarhujen luultiin liikkuvan kesän tullen sulavan jään reunan mukana pohjoiseen. Moni karhu tekeekin niin, mutta jotkin käyttävät erilaista strategiaa.

Huippuvuorten jääkarhut voivat syödä myös kasveja ja merilevää. Sitä ei tiedetä, syövätkö karhut niitä vain vatsansa täytteeksi vai saadakseen joitakin tiettyjä ravinteita. Kuva: Mikko Vihtakari

Osa karhuista elää valtaosan elämästään hyvin pienellä alueella – usein jäävirran suulla, missä hylkeetkin oleilevat. Osa taas vaeltaa valtavia matkoja. Jääkarhun reviirin pinta-ala voi vaihdella tuhannesta 600 000 neliökilometriin. Lisääntymismielessä strategiaeroilla ei näyttäisi olevan selkeää merkitystä.” Tutkimukset voivat antaa lisää tietoa jääkarhuja kohtaavista uhista ja siitä, pystyvätkö ne kenties mukautumaan vähäjäisempään maailmaan.

Jääkarhujen reitit

Kartta vasemmalla näyttää kolmen GPS-pannoitetun jääkarhunaaraan vaellusreitit. Vihreä viiva on piirtynyt 2–3 vuodessa, musta viiva 1,5 vuodessa ja punainen viiva neljässä vuodessa. Reiteistä käyvät ilmi ne eri strategiat ja liikkumismallit, joilla jääkarhu­naaraat pysyttelevät hengissä arktisilla alueilla.