Iso komeetta syöksyy Aurinkoon?

Pienten komeettojen parvi lensi jokin aika sitten läheltä Aurinkoa. Tapahtuma saattaa tähtitieteilijöiden mukaan enteillä paljon suuremmankin jäisen vieraan saapumista.

keskiviikko 19. tammikuuta 2011 teksti Andrew Fazekas, National Geographic News

25 pientä komeettaa pyyhkäisi viime joulukuun 13. ja 22. päivän välillä Auringon ohi lähietäisyydeltä. ”25 komeetan havaitseminen vain kymmenen päivän aikana on ennennäkemätön juttu”, sanoo USA:n laivaston tutkimuslaboratorion Karl Battams tiedotteessa. ”Aivan mieletöntä!”

Battamsin ja hänen kollegoidensa mukaan komeettaparvi saattaa olla samaa rataa kiertävän, suuremman emokomeetan etujoukkoa. Jos tuollainen suuri jääkappale päätyisi yhtä lähelle Aurinkoa, se saattaisi synnyttää loisteliaan valoesityksen.

Vuonna 1995 avaruuteen lähetetty Nasan SOHO-aurinko-observatorio on ottanut yli 2000 kuvaa Auringon ohi viistäneistä komeetoista. Suurin osa komeetoista on melko pieniä ja kulkee niin läheltä Aurinkoa, että ne höyrystyvät olemattomiin jo tuntien sisällä havaitsemisestaan. Aurinkoa tarkkaileva teleskooppi havaitsee ’aurinkoviistäjiä’ yleensä muutaman päivän välein, mutta 13.–22. joulukuuta se todisti 25 komeetan ilmestymistä ja tuhoutumista.

Onko komeettaemo jo matkalla?

Vaikka SOHO:sta onkin tullut johtava komeetanmetsästäjä, se suunniteltiin alkujaan aurinkotutkimusta varten. Yksi luotaimen kameroista käyttää esimerkiksi koronagrafi-nimistä laitetta, joka sulkee pois suurimman osan Auringosta, jotta sen ylemmän kaasukehän piirteet erottuisivat paremmin. Saman laitteen ansiosta SOHO pystyy sattumoisin havaitsemaan pieniä, talon kokoisia komeettoja, jotka syöksyvät kohti kuolemaa.

SOHO:n havaitsemien Aurinkoa viistävien komeettojen lukumäärä on vuosien mittaan noussut: vuonna 1997 niitä havaittiin 69, vuonna 2010 jo 200 kappaletta. Vaikka komeetanetsijöiden kasvanut kiinnostus ja etsintämenetelmien kehittyminen otettaisiin huomioon, luvut näyttäisivät tähtitieteilijöiden mukaan todistavan aurinkoviistäjien määrän kasvaneen merkittävästi.

Viimeisin kamikazekomeettojen parvi saattaa koostua suuremmasta kappaleesta irronneista osista vuonna 1965 havaitun Ikeya-Seki-komeetan tyyliin, sanoo Battams kollegoineen. Kaikkien aurinkoviistäjien isoisä, Ikeya-Sekin halkaisijaltaan viisikilometrinen ydin, pyyhälsi Auringon ohi 450 000 kilometrin etäisyydeltä. Suuri komeetta ei kuitenkaan höyrystynyt vaan sinkoutui Auringon ympäri loistaen niin voimakkaasti, että sen saattoi jonkin aikaa nähdä päiväsaikaankin. Koska tuolloin ei ollut avaruudessa toimivia aurinkoluotaimia, sitä mahdollisesti edeltäneestä pikkukomeettamyrskystä ei ole tietoa.

Koostuuko komeettamyrsky hajoamistuotteista?

Komeetanetsijä David Levyn mukaan suuren viistäjän saapuminen on tässä vaiheessa puhdasta spekulointia. Komeetat ovat yleisesti ottaen hyvin hataria ja hajoavat helposti, joten tämä komeettamyrsky saattoi hänen mukaansa olla jo tuhoutuneen suuremman kappaleen viimeinen henkäys.

”Useimmat SOHO:n löytämistä komeetoista ovat olleet hyvin pieniä, ja ne ovat todennäköisesti syntyneet paljon suuremmista komeetoista, jotka ovat kohdanneet Auringon aiemminkin”, sanoo Levy, yksi Jupiteriin vuonna 1994 törmänneen Shoemaker-Levy 9 -komeetan löytäjistä.

Nasan Jet Propulsion Laboratoryn komeetta-asiantuntija Don Yeomans on samaa mieltä. ”Yllättyisin, jos näyttämölle olisi todellakin tulossa suurempi kappale ja nämä pienemmät olisivat vain esimakua siitä”, hän sanoo. ”Todennäköisempää on, että nämä ovat paljon suurempien, jo hajonneiden ja kadonneiden kappaleiden viimeisiä jäänteitä.”

Varmuuden asiasta saa Yeomansin mukaan vain seuraamalla tilannetta ja sitä, lisääntyykö aurinkoviistäjien määrä edelleen – mikä olisi hänen mukaansa ”aika ihmeellistä ja epätavallista”. Hän muistuttaa myös siitä, että jos Aurinkoa on lähestymässä uusi Ikeya-Seki, taivaantuijottajien ei kannata odotella sitä yhteistä henkeään pidätellen. Komeettaparven kiertoratojen jäljittäminen nimittäin paljastaa, että mahdollinen emokappale olisi tulossa aurinkokuntamme etäisimmistä osista.

”Joudumme odottamaan pitkään” sellaisen komeetan saapumista Auringon tienoille, hän sanoo. ”Kenties tuhansia tai miljoonia vuosia.”

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...