”Komeettoja” mustan aukon ympärillä

Jättimäistä mustaa aukkoa kiertävät aavemaiset ”komeetat” hämmentävät tähtitieteilijöitä.

perjantai 4. kesäkuuta 2010 teksti Andrew Fazekas, National Geographic News

Uudessa tutkimuksessa löydettiin supermassiivisen mustan aukon suun ympärillä kiertäviä aavemaisia ”komeettoja”.

Eurooppalaisten ja amerikkalaisten astronomien muodostama ryhmä tutki hiljattain japanilaisella Suzaku-avaruusteleskoopilla säteilyä, jota ryöppyää kymmenen miljoonan Auringon massaisesta mustasta aukosta. Jättimäinen aukko sijaitsee spiraaligalaksi NGC 1365:n ytimessä 56 miljoonan valovuoden päässä Maasta.

Avaruusteleskoopin osuttua onnekkaasti otolliseen kulmaan mustan aukon kanssa tähtitieteilijät havaitsivat omituisia, komeetan muotoisia pilviä kiertämässä mustan aukon keskustan lähistöllä huimalla tuhansien kilometrien sekuntivauhdilla.

”Oman aurinkokuntamme jääkomeetat ovat vuoren kokoisia, mutta nämä mustien aukkojen repimien tähtien jäänteistä syntyneet komeetat olivat tähden kokoluokkaa”, sanoo yksi tutkimuksen kirjoittajista, englantilaisen Keele Universityn James Reeves.

Poikkeuksellinen havainto viittaa siihen, että kaikilla supermassiivisilla mustilla aukoilla voisi olla komeettamaisia pilviä. Se voi tutkimuksen kirjoittajien mukaan myös muuttaa tapaa, jolla näiden kosmisten tähtisyöppöjen toimintatapoja mallinnetaan.

”Komeetat” pimentävät mustaa aukkoa

Galaksien keskustoissa sijaitseviin supermassiivisiin mustiin aukkoihin putoaa kaiken aikaa materiaa, jolloin syntyy mustien aukkojen ympärillä kieppuvia superkuuman aineen kertymäkiekkoja.

Mustan aukon suusta virtaava korkeaenergisten hiukkasten suihku synnyttää kirkkaan valopisteen, jonka Suzakun röntgensilmä on havainnut.

Samaan tapaan kuin Kuu peittää Auringon auringonpimennyksen aikaan, myös kiertävät pilvet himmensivät tutkijaryhmän röntgenmittauksia kulkiessaan Maan ja NGC 1365:n keskustan mustan aukon välistä.

Ryhmä tiesi, että kyseisiä pilviä pitäisi olla olemassa, mutta koska niitä ei ollut koskaan aiemmin havainnoitu tällä tavalla, niiden tarkkoja muotoja ei tunnettu.

”Sen jälkeen kun röntgensäteilyn määrä oli aluksi pudonnut jyrkästi, havaitsimme sen kirkastuvan vähitellen katsoessamme yhä kauemmas pilven häntään, ja niin pääsimme sen komeettamaisen muodon jäljille”, sanoo Reeves.

Ryhmän havaintojen mukaan pilvet kiertävät mustaa aukkoa etäisyydellä, joka on noin 10 000-kertainen Maan ja Auringon etäisyyteen verrattuna.

Kunkin pilven ”pää” on tutkijoiden mukaan suunnilleen Auringon kokoinen, ja komeettamaisen pyrstön pituus voi olla yli 150 miljoonaa kilometriä.

Komeettamaisten pilvien parvi

Tähtitieteilijät ovat laskeneet mustan aukon imunopeuden perusteella, että omituiset ”komeetat” saattavat elää ehkä vain joitakin kuukausia. He arvelevat kuitenkin, että musta aukko pystyy uudistamaan pilviverhoaan jatkuvasti kuolevilla tähdillä.

Vaikka tutkijat onnistuivatkin näkemään vain kaksi pilveä NGC 1365:n mustan aukon ympärillä, he uskovat niitä olevan todellisuudessa kokonainen parvi.

”Koska pystymme havainnoimaan vain muutamaa komeettaa, jotka osuvat sattumalta näkökenttäämme, uskomme omalaatuisia pilviä olevan kaikkiaan yli kymmenen miljoonaa”, sanoo Reeves. ”Alkaa näyttää siltä, että mustat aukot ovat jopa kaoottisempia kuin olemme ajatelleetkaan.”

Mustaa aukkoa kiertäviä ”komeettoja” kuvaillaan tutkimusraportissa, joka julkistettiin 19. toukokuuta arXiv-sivustossa. Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi Astronomy and Astrophysics -aikakauslehdessä.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...