Marsilla merellinen menneisyys?

Tutkijat arvioivat, että valtava pieneliöiden täyttämä meri saattoi peittää jopa yli kolmannesta Marsin pinnasta.

perjantai 25. kesäkuuta 2010 teksti Ker Than, National Geographic News

Marsin kuivuneisiin jokisuistoihin pohjautuva uusi tutkimus tukee ajatusta siitä, että punainen planeetta olikin aikoinaan kostea.

Maapallon jokisuistot sijaitsevat suunnilleen samalla korkeudella ja kertovat nykyisestä merenpinnan tasosta. Muinaisten jokisuistojen korkeuksia arvioimalla voidaan siis jäljittää merenpinnan tason historiallisia muutoksia.

Yhdysvaltain Boulderissa toimivan Coloradon yliopiston Brian Hynek ja Gaetano Di Achille ovat soveltaneet samaa lähestymistapaa Marsiin.

He määrittivät 52 kuivuneen marsilaisen jokisuiston korkeuden ja saivat selville, että niistä 17 sijaitsee suunnilleen samalla korkeudella.

”Jos Marsissa oli joskus valtameri, suistojen pitäisi olla vakiokorkeudella – tai ainakin suurimman osan niistä – ja juuri niin me havaitsimme asian olevan”, sanoo Hynek.

Suistojen arvellaan ympäröineen Marsin pohjoisella pallonpuoliskolla noin 3,5–3,7 miljardia vuotta sitten sijainnutta valtamerta.

Meri oli olemassa vähintään satoja miljoonia vuosia, sillä niin kauan noiden suistojen muodostuminen olisi kestänyt, sanoo Hynek.

Marsin meri oli matala

Ajatus marsilaisesta merestä nostettiin tutkijapiireissä esiin 1980-luvulla sen jälkeen kun Nasan Viking-luotainten ottamissa kuvissa havaittiin mahdollisia rantatöyräitä ja muita maiseman muotoja.

Osa noista varhaisista todisteista kumottiin myöhemmin muiden Nasa-hankkeiden tuomien tarkempien tietojen perusteella, mutta keskustelu asiasta on jatkunut.

Jos Marsissa oli aikanaan valtameri, se ei ollut Maan mittapuulla kovin suuri eikä syväkään. Tilavuudeltaan se oli vain noin kymmenesosa Maan valtameristä, ja sen keskisyvyys olisi ollut noin 5,5 kilometriä.

Esimerkiksi ”Atlantti on suurelta osin noin viisi kilometriä syvä, mutta moni Tyynenmeren hauta on huomattavasti syvempi”, sanoo Hynek, jonka tutkimus julkaistiin 13. kesäkuuta Nature Geoscience -lehdessä.

Oliko Marsilla maamainen ilmakehä?

Mikäli Marsissa oli aikanaan valtameri, sillä olisi pitänyt olla myös paksu kaasukehä ja samankaltainen hydrologinen kiertokulku kuin Maassa.

”Jos Marsissa oli meri, siellä täytyi olla myös pilviä ja sadetta, lunta ylängöillä, jäätiköitä, pohjavesijärjestelmä ja kaikki muutkin piirteet kuin täällä Maassa”, sanoo Hynek.

Ja siellä missä virtasi vettä, saattoi syntyä myös elämää.

”Maan elämä alkoi merissä ja pysyi merissä miljardien vuosien ajan”, sanoo Hynek.

”Jos Marsissa oli meri vaikka vain parin sadan miljoonan vuoden ajan, se vahvistaa toivoani siitä, että löydämme sieltä todisteita menneisyyden mikrobitason elämästä.”

”Viimeinen sana” vielä sanomatta

Uusi tutkimus tukee teoriaa esihistoriallisesta Mars-merestä, mutta ”se tuskin on meriväittelyn viimeinen sana, koska kyse on niin pitkälti epäsuorasta päättelystä”, sanoo Brown-yliopiston planeettatutkija James Head III, joka ei osallistunut tutkimuksen tekemiseen.

Massachusetts Institute of Technologyn geologi Taylor Perron lisää, että uusikin tutkimus jättää jälkeensä avoimia kysymyksiä. Miksi suistoja esimerkiksi tutkittiin vain yhdeltä korkeudelta?

”Heidän tutkimiensa suistojen korkeusvaihtelut mahdollistavat sen, että suistot eivät kerrokaan yhdestä vakaasta merenpinnan tasosta”, kirjoittaa Perron sähköpostissaan.

Hän lisää kuitenkin, että ”yksi mahdollinen selitys on planeettaa kohdannut suurimittainen muodonmuutos, joka väänsi aiemmin tasaisen rantaviivan korkeudeltaan vaihtelevammaksi”.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...