"Muukalaishiukkasia" näkyvissä

Nasan tutkimussatelliitti on havainnoinut ensimmäistä kertaa suoraan aurinkokuntamme ulkopuolelta tulleita "muukalaishiukkasia", kertovat tähtitieteilijät.

torstai 2. helmikuuta 2012 teksti Andrew Fazekas, National Geographic News

Havainto tarjoaa meille vilauksen niin kutsutun tähtienvälisen aineen koostumuksesta ja antaa myös vihiä galaktisen ympäristömme anatomiasta.

Maata noin 320 000 kilometrin korkeudessa kiertävä Interstellar Boundary Explorer -satelliitti (IBEX) pystyi nappaamaan näytteitä vedystä, hapesta ja neonista, jotka olivat peräisin tähtienvälisestä avaruudesta.

"Nämä ensimmäiset havainnot vierasperäisestä aineesta ovat jännittäviä. Aineet eivät ole tulleet meidän Auringostamme tai planeetoistamme vaan aurinkokuntamme ulkopuolelta galaksin muista osista", sanoo IBEX-hankkeen ryhmänjohtaja David McComas.

"Meistä nämä mittaukset ovat hyvin merkittäviä, koska kyseiset alkuaineet ovat tähtien, planeettojen ja ihmisten rakenteen perusosia."

"24 miljardin kilometrin hole-in-one"

Lokakuussa 2008 laukaistu IBEX on tutkinut aurinkokuntamme ulompaa osaa, niin kutsuttua heliosfääriä.

Kyseisen Linnunradan kohouman on synnyttänyt aurinkotuuli, Auringosta kaiken aikaa joka puolelle sinkoutuva varautuneiden hiukkasten virtaus. Heliosfäärin uloin reuna sijaitsee noin sata kertaa kauempana Maasta kuin Maa Auringosta.

Heliosfääri suojelee aurinkokunnan sisäosia tappavalta kosmiselta säteilyltä sysäämällä vahingollisia varautuneita hiukkasia sivuun magneettikenttänsä avulla. Kyseiset hiukkaset ovat tähtienväliseen avaruuteen hajaantuneita supernovien jäänteitä, jotka liikkuvat Maan suuntaan noin 80 000 kilometrin tuntivauhdilla.

Puolet tähtienvälisen tuulen hiukkasista on kuitenkin neutraaleja, ja nämä varauksettomat hiukkaset pääsevät aurinkokunnan sisäosiin. Jotkin neutraalit vety-, happi- ja neonhiukkaset pääsivät peräti Maan tienoille asti, missä IBEX kykeni havaitsemaan ne, sanoo David McComas. "Minä sanon sitä hole-in-oneksi 24 miljardin kilometrin reiällä."

Onko aurinkokuntamme luultua hapekkaampi?

Uusien IBEX-tietojen analyysissa vertailtiin tähtienvälisestä avaruudesta tulleen hapen ja neonin suhdetta aurinkokuntamme omien atomien suhteeseen. Tulosten mukaan aurinkokuntamme näyttäisi sisältävän enemmän happea kuin sitä ympäröivä tähtienvälinen avaruus.

Havainto saattaa merkitä sitä, että aurinkokunta ajautui nykyiseen sijaintiinsa hapekkaammasta ympäristöstä. Toinen vaihtoehto on se, että tähtienvälisen avaruuden pölyhiukkasiin tai jäähän on sitoutunut paljon happea.

Yhdistämällä nämä tiedot tähtienvälisestä pilvistä – halkaisijaltaan monien valovuosien levyisistä kaasu- ja pölypilvistä – aiemmin kerättyihin tietoihin ryhmä pystyi määrittämään tarkemmin sijaintimme galaktisessa ympäristössämme.

Aurinkokuntamme näyttäisi sijaitsevan yhden tiheydeltään heikon tähtienvälisen pilven reunalla. Pilvet liikkuvat pitkin poikin galaksiaan, ja me saatamme havaintojen mukaan jopa poistua pilvestä muutaman tuhannen vuoden kuluessa.

"Sijaintimme paikallisen tähtienvälisen pilven suhteen on tärkeä tieto", sanoo yhdysvaltalaisen Wesleyan Universityn tähtitieteilijä Seth Redfield, joka on mukana IBEX-hankkeessa. "Heliosfäärin rakenne muuttuu sen mukaan, sijaitseeko se pilvessä vai sen ulkopuolella. Siksi sijainti vaikuttaa myös siihen, kuinka hyvin heliosfääri suojaa meitä noilta tappavilta kosmisilta säteiltä."

Uudet IBEX-tulokset ilmestyvät Astrophysical Journal Supplementsin helmikuun numerossa.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...