Uusi hypoteesi: Aurinkokunta ei olekaan vakaa

Aurinkokunnan lapsuus oli täynnä törmäyksiä, asteroidipommituksia ja vaeltavia planeettoja. Jotain vastaavaa voi tapahtua tulevaisuudessakin.

torstai 22. elokuuta 2013 teksti Gitte Hou Olsen

Jo pitkään on tiedetty, että planeetat, komeetat ja muut Aurinkoa kiertävät kappaleet syntyivät noin 4,5 miljardia vuotta sitten kieppuvasta pöly- ja kaasukiekosta, jota kutsutaan aurinkosumuksi. Pitkään myös uskottiin, että kappaleet olisivat muodostuneet osapuilleen nykyisille radoilleen.

Tammikuussa 2004 Wild 2 -komeetan pyrstöstä napattu pölyhiukkanen viittaa nyt kuitenkin siihen, että Aurinkoa kiertävien kappaleiden radat eivät suinkaan aina ole olleet niin stabiileja kuin on oletettu.

Maa kärsi pommituksesta

Vajaat 4 miljardia vuotta sitten Maa kärsi niin kutsutusta myöhäiskauden pommituksesta (LHB), mystisestä asteroidi- ja komeettasateesta, joka ropisi joka puolelle Maan pintaa.

Mahtava pommitus saattoi johtua planeettojen kiertoratojen merkittävistä häiriöistä.

Niin kutsutun Nizzan mallin mukaan Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus olivat alkujaan nykyistä lähempänä toisiaan ja yhä runsaasti jäistä ja kivistä pienkappaletta sisältävän kiekkomaisen aurinkosumun sisässä. Kun neljän jätin vetovoimat imivät noita kappaleita osaksi itseään tai paiskasivat ne tiehensä, niiden omat kiertoradat muuttuivat. Uranus ja Neptunus ajautuivat komeettavyöhykkeelle ja paiskoivat komeettoja joka puolelle, myös Maahan.

Häiriöitä voi olla jatkossakin

"Aurinkokunnan evoluutio on dynaamista", sanoo Southwest Research Instituten Harold Levison. "Aurinkokunnan sisäosa muuttuu dramaattisen epävakaaksi viiden seuraavan vuosimiljardin kuluessa yhden prosentin todennäköisyydellä", sanoo Kalifornian yliopiston Greg Laughlin.

Lisää tietoa Aurinkokunnasta

Lue koko artikkeli kaoottisesta Aurinkokunnastamme. Napsauta alla olevaa Lataa-painiketta.

Huom! Sinun pitää olla kirjautunut natgeo.fi-sivuston käyttäjäksi voidaksesi ladata artikkelin. Jos ei sinulla vielä ole käyttäjätunnusta sivustoon, sinulle tarjotaan mahdollisuutta rekisteröityä käyttäjäksi. Se käy nopeasti eikä maksa mitään.

Kuu söi siskonsa

Kuun uskotaan syntyneen mahtavassa törmäyksessä, kun jokin Marsin kokoinen protoplaneetta törmäsi Maahan ja höyrysti sekä itsensä että osan Maan kivikuoresta.

Yhden hypoteesin mukaan Kuulla oli alkuun myös pikkusisko. Kymmenien miljoonien vuosien kuluessa Kuu kiskoi siskoaan lähemmäs, kunnes se paiskautui Kuun pimeälle puolelle synnyttäen sinne ylänköjä, jotka muodostavat selvän vastakohdan meille näkyvän puolen alangoille.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...