Sokkokäärmeet ylittivät valtameriä

Matomaiset oliot elivät Madagaskarissa jo ennen kuin siitä tuli saari.

keskiviikko 7. huhtikuuta 2010 teksti Brian Handwerk, National Geographic News

Vastalöydetyn käärmeheimon geenit viittaavat siihen, että sokkokäärmeitä eli Madagaskarissa jo ennen kuin siitä edes tuli saari.

Löytö auttaa selvittämään sitä, kuinka nämä harvoin nähdyt ja hädin tuskin näkökykyiset käärmeet onnistuivat kansoittamaan suuren osan maapallosta.

Noin 30-senttimetrisiksi kasvavat sokkokäärmeet käyttäytyvät pitkälti matojen tapaan, ja niitä kaivautuu maan alle kaikilla mantereilla Etelämannerta lukuun ottamatta. Madoista ne erottuvat kuitenkin siinä, että niillä on selkäranka ja pienet suomut.

”Mannerliikunnot vaikuttivat valtavasti sokkokäärmeiden evoluutioon erottamalla populaatioita toisistaan”, sanoo Pariisissa toimivan Muséum National d’Historie Naturellen Nicolas Vidal, yksi tutkimuksen johtajista.

Nykyisin osaksi Afrikkaa käsitettävä Madagaskar erkani nykyisestä Intiasta noin 94 miljoonaa vuotta sitten.

Sen jälkeen Madagaskarin sokkokäärmeet ovat muuttuneet niin paljon, että on kehittynyt kokonaan uusi heimo, lisää Penn State -yliopiston biologi Blair Hedges, tutkimuksen toinen johtaja.

Sokkokäärmeet irtautuvat ”Indigaskarista”

Sokkokäärmeiden fossiileja ei ole juuri löydetty, joten niiden evoluutiohistoriakin on ollut hämärän peitossa.

Vertailemalla viittä 96:n eri alueilla elävän sokkokäärmelajin geeniä tutkijoiden onnistui kuitenkin laatia kaavio käärmeiden evoluutiosukupuusta.

Geneettisten mutaatioiden likimääräisten ajoitusten perusteella ryhmä kykeni arvioimaan kunkin lajin syntyajan.

Matomaiset käärmeet ilmaantuivat tutkijaryhmän mukaan ensin Gondwana-supermantereen eteläosaan.

Kun Gondwana hajosi, sokkokäärmeet jäivät eristyksiin niin kutsutulle Indigaskarille eli maamassalle, johon kuuluivat nykyiset Intia ja Madagaskar.

Äskettäin tunnistettu sokkokäärmeheimo kehittyi geneettisten tietojen mukaan melko pian jakautumisen jälkeen.

Sokkokäärmeiden menestyksen salaisuus

”Indigaskarin” jakautumisen jälkeen sokkokäärmeet kulkeutuivat jollakin keinoin kauas Intiasta ja Madagaskarista.

Niitä ilmaantui yllättäen esimerkiksi Australiaan noin 28 miljoonaa vuotta sitten: aikana, jolloin manner ei ollut maayhteydessä muihin.

Lisäksi Afrikan ja Etelä-Amerikan sokkokäärmeiden sukulinjat erkanivat ilmeisesti vain 63 miljoonaa vuotta sitten eli noin 40 miljoonaa vuotta mannerten erkanemisen jälkeen. Maamassojen liikkeet eivät siis ole voineet aiheuttaa evolutiivista jakautumista.

Kuinka käärmeet sitten siirtyivät mantereelta toiselle?

Koska mannerliikunnot ja lentäminenkään eivät tule kysymykseen, ”näiden käärmeiden on täytynyt levittäytyä Australiaan, Etelä-Amerikkaan ja Karibiallekin valtameriä pitkin”, Hedges sanoo.

Toisin sanoen käärmeet ylittivät valtameriä kelluvien kasvien mukana, jotka sisälsivät runsaasti niiden käyttämää hyönteisravintoa.

”Jotkut tutkijat ovat väittäneet, että valtamerien käyttäminen on maahan kaivautuvien organismien kohdalla epätodennäköinen tapa levittäytyä ympäri maailman”, sanoo Hedges yhdessä lausunnossaan.

”Nyt tietomme vahvistavat sen, että tuollaisia ’epätodennäköisiä’ tapahtumia on sittenkin mahtunut evoluutiohistoriaan.”

Havainnot julkaistiin Biology Letters -lehdessä 30. maaliskuuta 2010.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...