Lauma on norsuille kaikki kaikessa

Tutkimustulosten mukaan norsukannan harventaminen voi aiheuttaa norsuille ongelmia. Norsut viihtyvät nimittäin parhaiten muiden tuttujen norsujen seurassa.

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Norsut saavat stressioireita

Norsukannan harventamisella voi olla kauaskantoisia seurauksia.

Brittiläisen Sussexin yliopiston Graeme Shannon ja Karen McComb ovat tutkineet kannanharvennuksessa vanhempansa menettäneitä ja eteläafrikkalaiseen Pilanesbergin kansallispuistoon siirrettyjä norsuja.

He havaitsivat, että vanhojen norsujen tappaminen ja nuorten siirtäminen uuteen paikkaan vaikuttaa syvästi nuorten eläinten käyttäytymiseen ja sosiaalisiin taitoihin. Niillä saattaa esiintyä samanlaisia oireita kuin traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivillä ihmisillä.

Norsujen sosiaalinen käyttäytyminen muuttuu

Etelä-Afrikan riistaviranomaiset toteuttivat kannanharvennuksia edellä mainittuun tyyliin 1960-luvun puolivälistä vuoteen 1995. Shannon ja McComb tutkivat toiminnan vaikutuksia seuraamalla norsuja Pilanesbergissä ja kenialaisessa Amboselin kansallispuistossa, missä kantoja ei ole harvennettu. He soittivat norsuille sekä tuttujen että vieraiden eri-ikäisten norsujen nauhoitettuja huutoja.

Amboselin lauma reagoi odotetusti ja kokoontui valppaaksi ryhmäksi kuullessaan vaarasta varoittavia ääniä, mutta pysyi rentona, kun ääni ei merkinnyt vaaraa. Pilanesbergin norsut sen sijaan reagoivat erilaisiin huutoihin epäjohdonmukaisesti.

Tutkijoiden mielestä epänormaali reaktio saattaa johtua sekä alkuperäisestä traumasta että roolimallien puuttumisesta. "Norsujen monimutkaisen sosiaalisen kanssakäymisen perusteet saattavat muuttua pitkällä aikavälillä merkittävästi", kertoo heidän tutkimuksensa.

Koska norsut välittävät tietoa jälkipolvilleen, epänormaali käyttäytyminen saattaa jatkua sukupolvien ajan.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...