Kallisarvoiset munat

Matura on kymmenkilometrinen palmujen reunustama, aaltojen huuhtoma hiekkaranta Itä-Trinidadissa. Keväällä siellä kumisee, kun valtavat ruhot kampeavat itseään sentti sentiltä eteenpäin puuskuttaen ja muristen. On merinahkakilpikonnien pesimäaika. Kuutamossa tummina hohtavat naaraat punnertavat itsensä merestä hiekalle eturaajojen voimin ja pysähtyvät kaivamaan.

maanantai 2. marraskuuta 2009

Matura on kymmenkilometrinen palmujen reunustama, aaltojen huuhtoma hiekkaranta Itä-Trinidadissa. Keväällä siellä kumisee, kun valtavat ruhot kampeavat itseään sentti sentiltä eteenpäin puuskuttaen ja muristen. On merinahkakilpikonnien pesimäaika. Kuutamossa tummina hohtavat naaraat punnertavat itsensä merestä hiekalle eturaajojen voimin ja pysähtyvät kaivamaan.

Ne kauhovat takajaloilla hiekkaan kuopan, ja kun naaras ei enää yllä pohjaan, se alkaa munia pudottaen kimmeltävän limapalleron aina muutaman sekunnin välein. Kun munia on kertynyt noin 80, se täyttää kuopan hiekalla ja silottaa pinnan. Sitten se raahustaa metrin tai parin päähän ja tekee lisää hiekkaenkeleitä – valepesiä, joiden on määrä harhauttaa pesärosvoja. Parin kolmen rannalla kuluneen tunnin jälkeen naaras lähtee taas kohti merta kurkku ponnistuksesta punoittaen.

Merinahkakilpikonnia on pesinyt Maturan rannalla niin kauan kuin kukaan muistaa, myös 1970- ja 80-lukujen huonoina vuosina, jolloin ranta löyhkäsi lahdattujen kilpikonnien auringossa mätänevistä raadoista ja hiekka oli täynnä munarosvojen kaivamia monttuja. Nyt pesintärauhaa on turvaamassa paikallisen suojeluryhmän partioita, ja pesivien naaraiden määrä on ampaissut kymmenessä vuodessa muutamasta sadasta ehkä kolmeen tuhanteen vuodessa.

Kilpikonnat ovat käytännössä valtaamassa Trinidadin rannat. Viime vuonna alle kilometrin mittaiselle Grande Rivieren rannalle nousi 500 merinahkakilpikonnaa yössä etsimään pesäpaikkaa. Ruuhka oli niin kova, että naaraat kaivoivat toistensa pesiä ylös ja tarjosivat näin petolinnuille ja vapaana juokseville koirille varsinaisen pitopöydän. Duke-yliopistossa toimivan merikilpikonnien suojeluverkon tutkijan Scott Eckertin arvion mukaan kaikkiaan 8 000 merinahkakilpikonnaa kävi viime vuonna Trinidadissa munimassa.

Kasvu on huomattavaa semminkin kun ottaa huomioon, mikä kilpikonnilla on vastassaan heti rannasta lähdön jälkeen. Juuri merinahkakilpikonnien pesintäaikaan sadat Koillis-Trinidadin kalastajat laskevat verkkonsa muutaman kilometrin päähän rannasta makrillien toivossa, mutta kalansaaliin sijaan merestä nousee yhä useammin 450-kilogrammainen kilpikonna.

Pienen Tocon kylän rannassa laiha, paidaton ja kiukkuinen Shazam Mohammed viittoo kohti vihreää, sotkuista ja repaleista kalaverkko kasaa. ”Kaikki nuo verkot ovat riekaleina”, hän sanoo. Ne on viilletty kappaleiksi edellisenä iltana verkkoihin tarttuneiden merinahkakilpikonnien irrottamiseksi.

Eckert ja hänen kollegansa Yhdysvaltain kalastushallinnosta koettavat keksiä, miten pesivät merinahkakilpikonnat ja rannikon kalastajat voisivat elää sovussa samoilla vesillä. Ryhmä on paikallisväen avulla kokeillut muokattuja verkkoja, joihin kilpikonnat eivät niin helposti tarttuisi. Samalla yhä useampi kalastaja etsii muita keinoja ansaita elantoa kilpikonnien pesintäaikaan.

Ponnisteluista huolimatta Eckert ja muut arvioivat, että Trinidadin lähivesissä kuolee joka vuosi ainakin tuhatkunta merinahkakilpikonnaa joko verkkoihin hukkumalla tai epätoivoisesti verkkojaan setvivien kalastajien käsissä. Vastoinkäymisistä huolimatta merinahkakilpikonnia nousee rannoille yhä enemmän paitsi Trinidadissa myös muualla Karibianmeren alueella, jopa Floridassa asti.

Ympäristönsuojelujärjestöjen aikaansaama pesintärantojen rauhoitus on Eckertin mukaan epäilemättä auttanut asiaa. ”En kuitenkaan menisi väittämään, että suojelun ja nyt näkemämme kaltaisen kannan vahvistumisen välillä olisi suora yhteys.” Rantapartiot kyllä pelastavat lukemattomia munia keruulta ja myynniltä, mutta toiminnan suurimmat vaikutukset eivät hänen mielestään ole vielä nähtävissä.

Kukaan ei itse asiassa tiedä, minkä ikäisinä merinahkakilpikonnat tulevat sukukypsiksi, mutta viimeaikaiset tutkimukset, jotka perustuvat eläimen silmän pupillia ympäröivien pienten luiden kasvukerroksiin, viittaavat siihen, että se saattaisi tapahtua vasta 30 vuoden iässä.

Siinä tapauksessa viime vuosina pelastetut munat ja poikaset eivät vielä voi näkyä rannoille nousevien kilpikonnien hyökyaaltona. Tuhansien kilometrien päässä Trinidadin lämpimistä sannoista jokin muu näyttäisi vaikuttavan Atlantin merinahkakilpikonniin hyvin suotuisasti.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...