Kiinni juuttuneita liemikilpikonnia roikkuu kalastusveneen perässä Brasilian edustalla. Yli 90 prosenttia maailman kalastajista työskentelee pienimuotoisesti ja paikallisesti, mutta tutkijoilla ei ole aavistustakaan siitä, kuinka suuresta osasta merikilpikonnasivusaaliista he ovat vastuussa.

Kuvagalleria: Kilpikonnat verkossa

Kalastus tappaa miljoonia merikilpikonnia.

maanantai 19. huhtikuuta 2010

Kalastus tappaa miljoonia merikilpikonnia. Kuva: Projeto Tamar Brazil, Image Bank.

Tämä edelleen kalaan tarraava karettikilpikonna jäi jumiin saalistaessaan verkkoon jääneitä kaloja Brasilian edustalla. Verkot ovat lähes näkymättömän ohuita, ja niissä on halutun saaliin kokoisen silmät. ”Merikilpikonnilla ei ole peruutusvaihdetta, joten jos ne osuvat verkkoon ja yrittävät siitä irti, ne sotkeutuvat siihen yhä pahemmin”, sanoo tutkimustyötä johtanut Bryan Wallace.

Kalaverkot, jollaisessa tämäkin kuollut liemikilpikonna kelluu, näyttävät tappavan enemmän merikilpikonnia kuin pitkäsiimat tai troolit. Pitkäsiimat ovat kilometrien mittaisia kelluvia siimoja, joissa on tuhansia syöttikoukkuja. Trooli taas on pussimainen verkko, jota vedetään pitkin merenpohjaa. Monissa trooleissa on pakoluukkuja, joista kilpikonnat ja suuret merinisäkkäät voivat tunkeutua ulos.

Moni kalaverkkoon juuttunut merikilpikonna leikataan irti ja huuhtoutuu rannalle, kuten tämä Brasiliassa otetun arkistokuvan yksilö. Pienkalastajilla on vähiten aikaa tai tilaa veneessä vapautella kilpikonnia. ”Jos on pienkalastaja, jonka elämä on kiinni kalaverkosta, ja siihen sotkeutuu suuri merikilpikonna, niin eläimen irrottamisella riskeeraa koko elantonsa”, sanoo Bryan Wallace.

Verkosta vapautettu brasilialainen liemikilpikonna suuntaa jälleen merelle. Meksikolainen merikilpikonnatutkija Hoyt Peckham rohkaisee paikallisia kalastajia siirtymään lohen-, turskan- ja sardiininpyynnissä käytettävistä verkoista koukku- ja siimakalastukseen.

Koukun eväänsä saanut merinahkakilpikonna yrittää vääntäytyä vapaaksi pitkästäsiimasta Brasilian edustalla päiväämättömässä valokuvassa. ”Merinahkakilpikonnat eivät useinkaan jää koukkuun suustaan”, sanoo tutkimusta johtanut Bryan Wallace. Ne pyytävät lähinnä meduusoita eivätkä yleensä tavoittele pitkiensiimojen syöttejä. Esimerkiksi Yhdysvaltain kaakkoisrannikolla elävä valekarettikilpikonna sen sijaan iskee niihin heti kiinni.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...