Islanninkissahai (Apristurus laurussonii) on yksi Grönlannin vesillä tavatuista uusista hailajeista. Muualla pieni hai viihtyy 800–1 410 metrin syvyydessä, jossa se syö kaloja ja äyriäisiä. Viisi Grönlannin 38 uudesta kalalajista elää suhteellisen matalissa vesissä. Tutkijat uskovat, että syynä uusien kalojen ilmaantumiseen on merivesien lämpeneminen. Kuva: Grönlannin luontoinstituutti.

Kuvagalleria: Outoja kaloja

Grönlannin vesiltä on löydetty 10 ennen tuntematonta kalalajia. Uusien kalojen ilmaantuminen johtuu tutkijoiden mukaan osaksi meriveden lämpenemisestä.

maanantai 26. huhtikuuta 2010

Grönlannin vesiltä on löydetty 10 ennen tuntematonta kalalajia. Uusien kalojen ilmaantuminen johtuu tutkijoiden mukaan osaksi meriveden lämpenemisestä.

Krotti (Himantolophus groenlandicus) pyydystää saalista päästään sojottavan lihaisan syötin avulla. Yksilö edustaa yhtä niistä lajeista, joita on saatu trooleihin Grönlannin vesiltä vasta vuoden 1992 jälkeen. Se kuuluu krotteihin, joiden pienikokoinen koiras kiinnittyy naaraaseen ja kutistuu lopuksi siittiöpussiksi. Naaras palkitsee koiraan pitämällä sen hengissä ravinnollaan. Koiras puolestaan hedelmöittää naaraan munat. Kuva: Peter Rask Møller, Tanskan luonnonhistoriallinen museo.

Kuvan syvännepiikkihai (Centroscymnus coelolepis) on yksi niistä neljästä yksilöstä, jotka on tavattu Grönlannin vesillä vasta vuodesta 2007 alkaen. Tämä syvänmerenhai on Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisluokituksessa lähes vaarantunut laji.Tutkimuksessa todettiin, että hain löytyminen oli odottamatonta, sillä se elää yleensä paljon etelämpänä Atlantin länsiosissa. Sitä pyydetään kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin. Kuva: Henrik Carl, Tanskan luonnonhistoriallinen museo.

Tämä turskaloihin kuuluva lestikala ( Coryphaenoides mediterraneus) tavattiin ensimmäisen kerran Grönlannin lähivesissä 1998. Suurin osa tutkimuksessa löytyneistä syvänmerenkaloista eivät ole merkittäviä ravintokaloja. Kuitenkin kalastusta on vilkastuttanut se, että Grönlannin lähelle on asettunut yleensä matalassa ja suhteellisen lämpimissä vesissä viihtyvä laji. Meren lämpeneminen ei siis välttämättä ole aina huono asia, sanoo tutkimuksen johtaja Peter Møller.

Yksi Grönlannin vesien tulokkaista on Linophryne bicornis -krotti, jolla on omituisia ulokkeita. Tämä yksilö nostettiin 1 428 metrin syvyydestä vuonna 2009. Krotit houkuttelevat ulokkeillaan muita kaloja niin lähelle, että ne saavat ne näppärästi suuhunsa. Jotkut kalastajat kalastavat 1 500 metrin syvyydessä, mutta pääosin Grönlantia ympäröivät syvät vedet ovat yhä tutkimatta. Kuva: Carl ja Møller, Tanskan luonnonhistoriallinen museo.

Lophius piscatorius -krotin ulkonäkö ei ehkä herätä ruokahaluja, mutta se voi Peten Møllerin mukaan osoittautua tärkeäksi kalaksi grönlantilaisille kalastajille. Vaikka laji onkin vielä harvinainen Grönlannissa, se tuntuu viihtyvän alueen lämmenneissä vesissä. Kuva: Henrik Carl, Tanskan luonnonhistoriallinen museo.

Chiasmodon harteli kuuluu nielijäkaloihin, jotka kykenevät nielemään itseään suurempia saaliita (kuvassa kuollut säilötty yksilö, jonka vatsa on pullistunut). Se yksi 38 uudesta kalalajista Grönlannin vesillä. Kuva: Henrik Carl, Tanskan luonnonhistoriallinen museo.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...