Ilmasto ja valaat uhkaavat pingviinejä

Maailman pingviinikannat ovat alamäessä krilliniukkuuden seurauksena. Se taas johtuu uuden tutkimuksen mukaan merijään sulamisesta ja nopeasti kasvavista valaskannoista.

tiistai 12. huhtikuuta 2011 teksti Brian Handwerk, National Geographic News

Länsi-Antarktiksen niemimaan ja Scotianmeren pingviinikannat ovat romahtaneet 30 viime vuoden kuluessa jopa 50 prosentilla, kertovat tutkijat.

Ongelma näyttäisi johtuvan merilintujen pääasiallisen ravinnon krillin puutteesta, joka puolestaan aiheutuu ilman lämpötilan alueellisesta noususta ja nälkäisten valaiden kantojen kasvusta.

Seurannassa jo 1970-luvulta

Yhdysvaltain merikalastusviraston kalastusbiologi Wayne Z. Trivelpiece on tarkkaillut myssy- ja jääpingviiniyhdyskuntia jo 1970-luvun puolivälistä lähtien.

Koska hän rengastaa ja tarkkailee yksittäisiä pingviinejä, hän on pystynyt selvittämään yhden romahduksen avaintekijöistä: yhä harvempi pingviini selviytyy ensimmäisestä talvestaan hengissä, koska krillin löytäminen on käynyt vaikeammaksi.

”1970-luvulla ja 1980-luvun puolivälissä noin puolet poikasista selviytyi talven yli, nyt vain noin joka kymmenes”, sanoo Trivelpiece.

”Olemme havainneet suorilla krillimittauksilla, että sitä on meressä noin 80 prosenttia vähemmän kuin vain 20 vuotta sitten. Niinpä sen todennäköisyys, että nuoret pingviinit löytävät krilliä tarpeeksi usein selvitäkseen ensi kuukausistaan, on heikentynyt huomattavasti.”

Krillikato vaarantaa pingviinit

Krillit ovat pikkuruisia, katkaravun kaltaisia eläimiä, jotka elävät valtavissa parvissa ja muodostavat suuren osan Antarktiksen ravintoketjusta. Aivan kuten kasvinsyöjälaumat maan päällä, krillit syövät fytoplanktoniksi kutsuttuja yksisoluisia kasveja ja päätyvät puolestaan pingviinien ja muiden meripetojen suihin.

Paikallinen krilliromahdus johtuu todennäköisesti paristakin tekijästä, sanoo Trivelpiece.

Yksi niistä ovat alueiden ilmalämpötilat, jotka ovat 5 tai 6 astetta korkeammat kuin 1940–50-luvuilla. Ilman lämpötila määrää sen, kuinka paljon jäätä merenpintaan muodostuu.

”Jos jäätä ei enää synny, [merijään alapinnassa kasvavaa] fytoplanktonia ei ole tarjolla talviseksi ravinnonlähteeksi nuorelle krillille, joka on edellisenä kesänä kuoriutunut”, sanoo Trivelpiece. ”Ilman tuota ravintoa nuori krilli ei selviydy.”

Onko vikaa valaissakin?

Toinen krillintappaja on luonnonsuojelun menestystarina – ryhävalaiden ja muiden hetulavalaiden kantojen kasvu.

”Käytettävissä olevien tietojen perusteella krilliä syövät valaat alkavat tehdä paluuta ja niiden lukumäärät ovat kasvussa”, sanoo Trivelpiece.

1800- ja 1900-lukujen valaanpyynti leikkasi voimakkaasti suurten merinisäkkäiden populaatioita mutta saattoi ilmeisesti saada pingviinit kukoistamaan.

”1930-lukua edeltävältä ajalta ei ole luotettavia tietoja, mutta näyttää siltä, että ainakin 1930-luvun ja 1970-luvun välinen aika oli pingviinien kannalta kasvukautta lähinnä siksi, että ravintokilpailu väheni valaiden mukana.”

”Tuota aikaa koskevat populaatiotiedot perustuvat lähinnä suullisiin kertomuksiin, jotka pohjautuivat Antarktiksella työskennelleiden brittien karkeisiin arvioihin. Mutta vaikka lukumäärää laskettaisiinkin vain karkeasti näppituntumalla, niin 1930-luvun 100?000 pingviinin ja 1970-luvun 500?000–600?000 pingviinin välinen ero on silti valtava.”

Meriornitologi Steve Emslie tarjosi historiallisten pingviiniyhdyskuntien tutkimuksensa kautta lisää arvokkaita todisteita pingviinibuumista. Vanhojen kudosnäytteiden, esimerkiksi munankuorien, kemiallisissa analyyseissa havaittiin, että jääpingviinit olivat olleet ennen valaskantojen romahdusta kalansyöjiä.

”Krilli tuli niiden ruokavalioon vasta suunnilleen viimeksi kuluneen vuosisadan aikana, kun valaat poistettiin järjestelmästä ja krillistä oli ylitarjontaa”, sanoo Trivelpiece.

Pärjäävätkö pingviinit ilman krilliä?

Kun krillin määrä on nyt laskussa, pingviinien aiempi ruokavaliomuutos herättää kysymyksen siitä, voisivatko linnut noin vain palata kalansyöjiksi.

”Kaiken sen perusteella, mitä olemme 30 vuoden aikana nähneet, niin krillin määrän väheneminen 80 prosentilla ei ole johtanut kalansyönnin lisääntymiseen”, sanoo Trivelpiece.

”Venäläiset troolarit ovat kuitenkin verottaneet raa’asti myös kalakantoja, joten emme tiedä kuinka paljon saalista on tällä hetkellä edes tarjolla.”

Pingviinien vähenemisestä kertova tutkimus ilmestyy Proceedings of the National Academy of Sciences -julkaisussa.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...