Muuttovaellusten viisi ominaispiirrettä

Muuttoihin perehtynyt amerikkalainen biologi Hugh Dingle on tunnistanut viisi piirrettä, jotka pätevät vaihtelevan vahvuisina ja erilaisina yhdistelminä kaikkiin muuttoihin. Muutot ovat pitkäkestoisia siirtymisiä, jotka vievät eläimet niiden tuttujen elinalueiden ulkopuolelle; ne ovat yleensä suoraviivaisia, eivät risteileviä; niihin liittyy erilaisia toimia valmistelun (esimerkiksi ylensyöminen) ja saapumisen yhteydessä; ne edellyttävät erityisiä energiavarantoja.

torstai 25. marraskuuta 2010

Muuttoihin perehtynyt amerikkalainen biologi Hugh Dingle on tunnistanut viisi piirrettä, jotka pätevät vaihtelevan vahvuisina ja erilaisina yhdistelminä kaikkiin muuttoihin. Muutot ovat pitkäkestoisia siirtymisiä, jotka vievät eläimet niiden tuttujen elinalueiden ulkopuolelle; ne ovat yleensä suoraviivaisia, eivät risteileviä; niihin liittyy erilaisia toimia valmistelun (esimerkiksi ylensyöminen) ja saapumisen yhteydessä; ne edellyttävät erityisiä energiavarantoja. Ja yksi piirre vielä: muuttavat eläimet keskittyvät tiiviisti korkeampaan päämäärään, mikä estää niitä lankeamasta matkalla vastaan tuleviin kiusauksiin ja nujertumasta koettelemuksiin, jotka pysäyttäisivät muiden eläinten liikkeet.

Esimerkiksi Tulimaasta Alaskaan muuttava lapintiira ei kiinnitä huomiota viehkosti haisevaan silliin, jota sille tarjotaan lintubongareiden veneestä Montereynlahdella Kalifornian edustalla. Paikalliset lokit hyökkäävät sutena moisten herkkujen kimppuun, mutta tiira sen kuin jatkaa lentoaan. Miksi? ”Muuttavat eläimet eivät vastaa aistiärsykkeisiin, jotka muissa olosuhteissa herättäisivät herkästi reaktioita”, kuvailee Dingle asiaa kuivakkaan tarkasti. Suoremmin sanottuna nämä elukat haluavat päästä perille mahdollisimman pian vaikka henkensä uhalla. Toinen vähemmän tieteellinen tapa kuvailla asiaa olisi sanoa, että lapintiira vastustaa hairahtumista, koska sitä ajaa sillä hetkellä vaistomainen tunne yhdestä ihmisten ihailemasta asiasta: korkeammasta päämäärästä.

Muuttava lapintiira kokee, että se voi syödä myöhemmin. Levätä myöhemmin. Paritella myöhemmin. Sen huomio kiinnittyy silloin yksinomaan matkaan ja sen ainoa tavoite on päästä perille. Evoluution muokkaama korkeampi päämäärä on päästä jollekin soraiselle arktiselle rannalle muiden lapintiirojen joukkoon: löytää paikka, aika ja olosuhteet, joissa pesintä ja poikasten kasvatus onnistuu.

Muutto on kuitenkin monimutkainen ja monimuotoinen prosessi, jonka eri biologit määrittelevät osin tutkimistaan eläimistä johtuen eri tavoin. Wildlife Conservation Societyn ja Montanan yliopiston Joel Berger tutkii hanka-antilooppia ja muita suuria maanisäkkäitä. Hän suosii määritelmää, jota hän kutsuu eläimiinsä sopivaksi, yksinkertaiseksi ja käytännölliseksi: ”Siirtymiset kausittaiselta kotiseudulta toiselle kotiseudulle ja takaisin.” Tuollainen kausittainen edestakainen liike johtuu yleensä siitä, ettei eläinten tarvitsemia resursseja ole tarjolla yhdellä alueella ympärivuotisesti. Myös merten eläinplanktonin päivittäisiä pystysuuntaisia liikkeitä – yöksi ylös ravintoa etsimään, päiväksi alas pedoilta pakoon – voidaan pitää muuttamisena. Samoin kirvojen liikkeitä, kun hyönteiset ovat syöneet yhden ravintokasvin nuoret lehdet ja niiden jälkeläiset lentävät toiseen kasviin ilman että yksikään kirva palaa lähtöpaikkaansa.

Hyönteisiä tutkiva evoluutiobiologi Dingle tarjoaa muutolle Bergeriä hienopiirteisemmän määritelmän ja luettelee nuo viisi piirrettä (sitkeys, suoraviivaisuus, hairahtumattomuus, lähtö- ja saapumistoimet, energian varastoiminen), jotka erottavat muuton muista liikkumisen muodoista. Esimerkiksi kirvat herkistyvät (taivaalta tulevalle) siniselle valolle, kun niiden on aika lähteä suurelle matkalleen, ja (nuoremmista lehdistä heijastuvalle) keltaiselle valolle, kun aika on kypsä laskeutumiselle. Linnut lihottavat itseään ankaralla syömisellä ennen pitkää muuttolentoa. Dingle sanoo määritelmänsä arvon piilevän siinä, että se keskittää huomion niihin piirteisiin, jotka yhdistävät gnuiden, hietakurkien ja kirvojen muuttoilmiöitä, ja auttaa siten tutkijoita ymmärtämään tapoja, joilla luonnonvalinta on ne kaikki tuottanut.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...