Norsu äkkäsi työkalun ja käytti sitä

Eläintarhan nuorella aasiannorsu-uroksella välähti: se teki suunnitelman ja toteutti sen sijoittaen lajinsa asiantuntijoiden mukaan entistä älykkäämpään luokkaan.

tiistai 23. elokuuta 2011 teksti Ker Than, National Geographic News

Nähtävästi äkkioivalluksen saanut nuori aasiannorsu teki eläintarhansa muovisesta kuutiosta jakkaran – ja samalla työkalun – raportoi hiljattain julkaistu tutkimus.

Tuo älynväläys oli tutkijoiden mukaan ensimmäinen todiste siitä, että paksunahat kykenevät käsittelemään ongelmatilanteita, laatimaan ratkaisumallin päässään ja lopulta toteuttamaan sen.

Hedelmänhimo

Tutkimuksen aikana seitsenvuotias Kandula halusi kovasti yltää hedelmiin, jotka oli ripustettu vaijerista roikkuvaan oksaan juuri ja juuri norsujen ulottumattomiin. Selvän tuumailutauon jälkeen nuori uros pyöritteli ison muovikuution oksan alle, astui sille ja nappasi herkut kärsällään. Se toisti tempun useampana päivänä sekä muovikuutiolla että traktorinrenkaalla.

Kukaan ei ollut aiemmin nähnyt Kandulan, Washingtonin National Zoo -eläintarhan nuorimman norsun, siirtäneen esineitä yltääkseen johonkin. Se ei kuitenkaan tarvinnut yrityksiä ja erehdyksiä yltääkseen tavoitteeseensa, sanoo New Yorkin City Universityssä norsujen ja delfiinien älyä tutkiva Diana Reiss, yksi tutkimuksen kirjoittajista.

Vain muutamien lajien – esimerkiksi ihmisten, varisten ja simpanssien – on havaittu oivaltavan asioita spontaanisti eli ratkaisseen fyysisiä ongelmia nopeasti päässään, sanoo Reiss.

Nenäontelot auki

Tutkijat antoivat Kandulalle erilaisia tavaroita, joita se olisi voinut käyttää hedelmien saamiseksi, esimerkiksi keppejä, joista se olisi voinut ottaa kärsällään kiinni ja kopauttaa makupalat alas.

Tutkijat olivat aluksi ymmällään, kun Kandula ei hyödyntänyt keppejä, mutta sitten he tajusivat, ettei niiden käyttäminen tuolla tavalla ole norsulle luontevaa.

Norsujen tiedetään käyttävän keppejä työkaluina. Ne esimerkiksi rapsuttavat niillä selkäänsä, mutta ne eivät käytä niitä ruokailujen aikana. Se taas johtuu siitä, että ne luottavat ruuan etsinnässä vahvasti kärsänsä haju- ja tuntoaisteihin. Minkä tahansa esineen piteleminen kärsällä estäisi ruuan kunnollisen tunnustelun ja haistelun, sanovat tutkijat.

"Sitä voisi verrata siihen, että silmäsi olisivat kädessäsi, ja minä käskisin sinua nostamaan tämän työkalun ja hakemaan sen avulla tuon esineen. Jos noudattaisit käskyä, menettäisit samalla tärkeimmän aistisi", selittää toinen tutkimuksen kirjoittaja, Preston Foerder, niin ikään New Yorkin City Universitystä.

Norsun ”äkillinen oivallus”

Alkuun Kandula vain tuijotti roikkuvia hedelmiä usean koetilanteen ajan, eikä piitannut sen enempää ulottuvilla olleesta kepistä kuin muovikuutiostakaan.

"Se ei yrittänyt käyttää apuvälinettä seitsemänä eri päivänä järjestettyjen seitsemän 20-minuuttisen koetilanteen aikana", sanoo Diana Reiss.

"Lopulta se nähtävästi koki äkillisen oivalluksen, suuntasi suoraan muovikuution luo, työnteli sen hedelmien alle, astui suoraan sen päälle ja nappasi ruuat – kaikki yhdessä hujauksessa."

"Emme voi nähdä niiden päiden sisään ... mutta se tosiseikka, että se meni suoraan muovikuution luo viittaa siihen, että se kuvitteli [koko prosessin] etukäteen", sanoo Reiss.

Primatologi Frans de Waal on samaa mieltä.

"Jotta norsu osaisi mennä hakemaan työkalun, joka ei ole näkyvillä tavoitellun kohteen vieressä, sen on pystyttävä kuvittelemaan tarvitsemansa, tietämään mistä se löytyy ja siirtymään pois tavoittelemansa asian luota saadakseen työkalun käyttöönsä ja niin edelleen. Kaikki tuo ylittää reilusti useimpien eläinten tavalliset oppimismallit", sanoo amerikkalaisen Emory Universityn kädellistutkimuskeskuksen Frans de Waal sähköpostiviestissään.

Havainto on "jälleen uusi todiste siitä, että norsut ovat samalla tasolla muiden suuriaivoisten kanssa syiden ja seurausten ymmärryksessä ja käsitteellisessä ongelmanratkaisussa", lisää de Waal, joka ei kuulunut tutkimusryhmään.

Onko Kandula keskimääräistä älykkäämpi norsu?

Tutkimuksessa testattiin myös kahta vanhempaa norsua, mutta ne eivät osoittaneet samanlaista oivalluskykyä.

"Ehkä hedelmät eivät kiinnostaneet niitä riittävästi, tai ehkä iällä oli jotain tekemistä asian kanssa", pohtii Diana Reiss.

Rehellisyyden nimissä on todettava, että Kandula on poikkeuksellisen utelias ja fiksu norsu, sanoo tutkimuksen kirjoittajiin myöskin lukeutuva Don Moore.

"Älykkäiden norsujen joukossa – ja kaikki norsuthan ovat älykkäitä – Kandula on nähdäksemme yksi älykkäimmistä", sanoo Moore, National Zoon eläinhoitotutkimuksen apulaisjohtaja.

Moore toivoo tutkimuksen lisäävän tietoisuutta uhanalaisten aasiannorsujen ahdingosta.

"Tällaiset tutkimukset voivat auttaa ihmisiä samaistumaan eläimiin, koska ne paljastuvat niin meidän kaltaisiksemme", hän sanoo. "Empatia eläimiä kohtaan lisää niiden suojelun todennäköisyyttä."

Norsujen älykkyyttä käsittelevä tutkimus on julkaistu PLoS ONE -verkkojulkaisussa.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...