Olisiko hanhenmunista jääkarhujen pelastajiksi?

Ilmastonmuutoksen maihin pakottamat jääkarhut löytävät asiantuntijoiden mukaan ravintopitoisia herkkuja hanhenmunista.

tiistai 9. marraskuuta 2010 teksti Ker Than, National Geographic News

Jääkarhut ovat saattaneet ottaa ruokalistalleen lumihanhenmunia selviytyäkseen arktisilla alueilla, joiden merijää sulaa ilmaston lämpenemisen seurauksena, sanovat tutkijat.

Yleensä jääkarhut saalistavat hylkeitä merellä ja palaavat maihin keväällä, kun lämpö alkaa sulattaa niiden lepopaikkoinaan käyttämiä jäälauttoja. Ilmastonmuutos on kuitenkin saanut jään sulamaan yhä aiemmin ja aikaistanut myös jääkarhujen rantautumista.

Biologi Robert Rockwell ja hänen kollegansa Linda Gormezano ovat todenneet aiemmassa tutkimuksessaan, että kanadalaisen Hudsoninlahden jääkarhut palaavat maihin noin kaksi viikkoa entistä aiemmin: lähempänä kesäkuun loppua kuin heinäkuun puoliväliä.

Aikaistuminen merkitsee sitä, että jääkarhut hakeutuvat maihin suunnilleen samoihin aikoihin kuin Hudsoninlahdella pesivät lumihanhet hautovat muniaan.

Yleensä lumihanhenmunia syövät kihut ja naalit, mutta jääkarhut ovat tunnettuja hillittömästä ruokahalustaan: yksi jääkarhu piti Rockwellin mukaan ”hanhenmunajuhlat” ja ahmi yli 800 munaa neljässä päivässä.

Tällaiset kertomukset ovat saaneet osan tutkijoista huolestumaan siitä, että nälkäiset jääkarhut voisivat karsia lumihanhikantoja merkittävästi tai tuhota niitä kokonaan.

Hiljattain Oikos-lehdessä julkaistussa uudessa tutkimuksessaan Rockwell ja hänen ryhmänsä kuitenkin osoittavat, että tämänhetkinen runsas lumihanhipopulaatio ei ole karhujen vuoksi vaarassa. Sen sijaan niiden munat voivat olla arvokas toissijainen ravinnonlähde jääkarhuille, jotka joutuvat lopettamaan hylkeenpyynnin aikaisin.

Lumihanhen muna on nimittäin kaksi kertaa kananmunan kokoinen ja myös paljon sitä ravinteikkaampi, sanoo Rockwell, joka toimii Yhdysvaltain luonnonhistoriallisen museon tutkijana ja New Yorkin City-yliopiston professorina.

Hanhenmunan hotkaiseminen on ”kuin söisi voipatukan”, Rockwell kuvailee. Hän arvioi, että jos jääkarhu syö noin 88 lumihanhenmunaa, se saa yhtä paljon energiaa kuin yhdestä hylkeestä.

Karhu ja hanhi eivät aina osu kohdilleen

Lumihanhet ovat muuttolintuja, jotka viettävät talvensa Pohjois-Amerikan lämpimämmissä osissa. Ne saapuvat Arktikselle pesimään yleensä toukokuun puolivälissä ja viipyvät elokuun lopulle saakka.

Kanadassa pesii vuosittain miljoonia lumihanhia, ja kukin naaras munii keskimäärin neljä munaa.

Lumihanhi ei kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) mukaan ole tällä hetkellä millään muotoa uhattuna, koska sillä on laaja elinalue ja suuri, ilmeisesti kasvava globaali populaatio.

Robert Rockwellin ensimmäiset tutkimustulokset viittasivat siihen, että jääkarhut mieltyisivät uuteen ravinnonlähteeseensä pelottavan vahvasti. Hän oli kuullut raportteja karhuista, jotka tulivat rantaan jo ennen jään sulamista ahmiakseen suihinsa hanhenmunia.

Uusi tutkimus kuitenkin antaa ymmärtää lintujen olevan turvassa.

Rockwell kollegoineen on simuloinut neljän arktisen kevään kuluessa esiintyvän tapahtuman keskinäistä ajoittumista historiallisten tietojen perusteella: merijään hajoamista, jääkarhujen rantautumista, lumihanhien kevätmuuttoa ja niiden munintaa.

Tulokset osoittivat, että vaikka näiden kahden lajin saapuminen limittyy ilmaston lämmetessä yhä enemmän, ne eivät koskaan muutu täysin päällekkäisiksi – joinakin vuosina jääkarhut myöhästyvät hanhien pesinnästä.

”Se on luonnollista vaihtelua”, sanoo Rockwell. ”Tarvitaan vain satunnainen epärytminen vuosi, jotta hanhipopulaatio elpyy entiselleen.”

Jääkarhujen odotetaan tulevina vuosina palaavan rantaan yhä aiemmin, joten hanhenmunista saattaa kehittyä niille entistä tärkeämpi ravinnonlähde.

”Karhut ovat karhuja”, sanoo Rockwell. ”Kun ne löytävät ravinnonlähteen, ne myös ottavat siitä kaiken irti.”

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...