Norsunluu käy kaupaksi – mutta kuka sitä ostaa?

Uudet kansaiväliset tutkimukset osoittavat, mistä norsunluun maailmanlaajuinen kysyntä johtuu. Ostajien kaksinaismoraali on silmiinpistävää.

tiistai 25. elokuuta 2015 teksti Mark Strauss / National Geographic

Norsunluu – kaksinaismoraali leimaa kauppaa

Suurin osa norsunluutuotteita ostavista ihmisistä kertoo tuomitsevansa laittoman kaupan. National Geographicin ja GlobeScanin paljastama ristiriita on äärimmäisen räikeä.

Norsunluu käy yhä kaupaksi Yhdysvalloissa ja Aasiassa siitä huolimatta, että kuluttajille on jo vuosia kerrottu norsujen joukkoteurastuksista, jotka johtuvat norsunluun laittomasta kaupasta. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, miksi norsunluutuotteille yhä löytyy ostajia.

Norsuja kohdannut tragedia ei näytä vaikuttavan heikko- tai keskituloisten nuorten kulutuskäyttäytymiseen. "Valkoinen kulta" on heille vauraudesta kertova statussymboli.

Tappaako meidän sukupolvemme norsut sukupuuttoon?

“Ihmiset, jotka toisaalta ostavat norsunluutuotteita ja toisaalta kannattavat kaupan tiukempaa valvontaa, toimivat selkesäti ristiriitaisesti", toteaa National Geographicin tiedeosaston johtaja Terry Garcia. "Tällaiset ihmiset käyttävät tekosyitä selittääkseen tekojensa ja ostostensa harmittomuutta."

Norsunluutuotteiden ostajat vastustavat yleensä eläinten huonoa kohtelua, mutta kolmasosa heistä ei usko, että pikku ostoksesta aiheutuisi uhkaa norsuille yksilöinä tai lajina.

On keskityttävä kysynnän syihin

NG STAFF SOURCE: NG, GLOBESCAN

Yhdysvalloissa ja Filippiineillä kuluttajat sysäävät norsujen sukupuuton ehkäisemisen viime kädessä hallituksen vastuulle. Vietnamissa puolestaan ajatellaan, että norsunluuta on ostettava juuri nyt mahdollisimman paljon, kun sitä vielä on saatavilla. Jos jollakin tuotteella on kysyntää, aina löytyy myös joku, joka sitä myy – ja niin kauan kuin on tarjontaa, löytyy myös ostaja.

"Nyt on keskityttävä kysynnän minimoimiseen", Garcia sanoo. Toisin sanoen: norsunluun ostamisesta ja omistamisesta pitäisi riisua pois loistokkuus ja haluttavuus.

Markkinavoimat puhuvat

Norsunluun kauppaaminen kiellettiin vuonna 1989, kun norsukanta oli puolittunut ja jäljellä oli enää 600 000 yksilöä. Vuodesta 2007 asti kauppaa on kuitenkin jälleen käyty miltei laillisesti.

Tämä tuli mahdolliseksi, koska moni Afrikan maa sai erikoisluvan myydä salametsästäjiltä takavarikoitua norsunluuta. Suurimmat markkinat ovat Yhdysvalloissa ja Kiinassa, jotka sallivat norsunluun rajoitetun myynnin. Myönteistä on, että uudet lait – mikäli ne hyväksytään – rajoittavat kaupan olevan norsunluun määrää merkittävästi.

Huono uutinen on, että norsunluukauppaan pätevät samat lait kuin huumekauppaan: jos on ostajia, aina löytyy myös myyjä. Tästä syystä GlobeScan päätti tutkia, keitä ostajat ovat ja millaisia ovat heidän motiivinsa.

Kahdeksan kuukautta kestäneet haastattelut ja kohderyhmäanalyysit tehtiin viidessä maassa, joissa laiton kauppa oli yleisintä eli Kiinassa, Thaimaassa, Vietnamissa, Filippiineillä ja Yhdysvalloissa.

Tulokset osoittivat, että 22 prosenttia tutkituista oli "todennäköisiä ostajia" eli niitä, jotka todennäköisimmin ostavat norsunluutuotteita seuraavien kolmen vuoden aikana. Lisäksi 28 prosenttia oli "riskiostajia", jotka ostaisivat tuotteita, jos heillä olisi siihen varaa. Joiden maiden keskiluokkaistumisen myötä riskiostajista tulee helposti todennäköisiä ostajia.

Kaikkien viiden maiden kuluttajille oli yhteistä, että norsunluu oli heidän mielestään "täydellinen lahjatuote": harvinainen, arvokas, kaunis, eksoottinen ja onnea tuottava. Tämä asenne maksaa yhä useamman norsun hengen.

Nuoret eivät tunne norsunluun alkuperää

Tutkimus on myös osoittanut, että on opittava ymmärtämään kohderyhmän – tässä tapauksessa nuorten – ajattelua.

Yhdysvalloissa on kampanjoitu menestyksekkäästi tupakointia vastaan oikeansisältöisen viestinnän avulla. Myös norsunluun kulutusta tutkiva ryhmä uskoo, että kulutustottumuksiin on mahdollista vaikuttaa.

Yhtenä strategiana voi olla, että kuluttajille kerrotaan, millaisia summia laittoman kaupan myötä päätyy rikollis- ja terroristijärjestöjen käsiin.

"Yllätyin siitä, että suurin osa mahdollisista ostajista on nuoria", sanoo yhdysvaltalaisen Wildlife Conservation Societyn edustaja John Calvelli. "Toisaalta tämä tuo myös toivoa, koska nykynuoriso liikkuu paljon verkossa, ja uskoisin että heidän asenteisiinsa voi vaikuttaa myönteisesti monella tapaa."

Luottamuksen saavuttaminen on tärkeää

Jotta sanoma menisi perille, on tärkeää valita oikeat viestinviejät. Esimerkiksi Japanissa kysyntä laski rajusti 1980-luvulla, kun maan kruununprinssi piti laittoman kaupan vastaisen puheen.

National Geographic ja GlobeScan ovat tutkineet, mitkä valistustahot yleisö kokee luotettavimpina puhuttaessa norsunluun laittomasta kaupasta. Kärkikolmikossa ovat vapaaehtoiset ympäristöjärjestöt, tutkijat ja tiedeyhteisö sekä perhe ja ystävät.

Calvellin mukaan paras vaikuttamiskanava kulkee henkilöltä toiselle: kun ystävä kertoo, että norsunluun ostamisessa ei ole mitään hienoa, viesti menee perille.

Vuonna 1989 Kenian presidentti Daniel Moi totesi: "Salametsästäjien toiminta loppuu, kun salakuljettajat pysäytetään. Ja jotta norsunluun välittäjät lopettavan kaupanteon, kuluttajat on saatava vakuuttuneiksi siitä, että norsunluuta ei pidä ostaa."

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...