Muumioidulla prinsessalla todettiin sydäntauti

Hentorakenteinen egyptiläisprinsessa, joka olisi tarvinnut ohitusleikkauksen, saattaa tuoda uutta tietoa sepelvaltimotaudin syistä.

tiistai 19. huhtikuuta 2011 teksti James Owen, National Geographic News

Kairon Egyptiläisessä museossa on tutkittu tietokonetomografialla eli -kerroskuvauksella 52 muumiota. Lähes puolella vainajista näyttää olleen kalkkiutumia verisuonissa. Yksi heistä, prinsessa Ahmose Meryet Amon, on nyt varhaisin tunnettu potilas, jolla on todettu sepelvaltimotauti. Tauti aiheutuu plakin kertymisestä verisuoniin, ja se voi johtaa sydäninfarktiin tai halvaukseen.

Lääketieteen asiantuntijoiden mukaan muinainen egyptiläisprinsessa olisi ehkä päätynyt muumioksi huomattavasti myöhemmin, jos hän olisi vähentänyt nauttimiensa kalorien määrää ja liikkunut enemmän.

Ahmose Meryet Amon eli noin 3 500 vuotta sitten ja kuoli noin nelikymmenvuotiaana. Hänet haudattiin kuninkaalliseen Deir el-Bahrin hautatemppeliin Niilin länsirannalle Luxorin kaupunkia vastapäätä.

"Syö vähemmän rasvaa!"

Ahmose Meryet Amonilla, jonka nimi tarkoittaa "Kuun lapsi, Amonin rakastama", oli kalkkiutumia viidessä suuressa valtimossa, muun muassa niissä, jotka huolehtivat aivojen ja sydämen verenkierrosta, kertoo tutkimuksen johtajiin kuulunut Kalifornian yliopiston kardiologian professori Gregory Thomas.

"Jos prinsessa voitaisiin panna aikakoneeseen ja voisin tavata hänet nyt, neuvoisin häntä syömään vähemmän rasvaa ja huolehtimaan riittävästä liikunnasta, ja sitten laittaisin hänet sydänleikkausjonoon", sanoo Gregory Thomas.

"Hän tarvitsisi kahden suonen ohitusleikkauksen."

Egyptiläisprinsessa eli leivän ja hunajan maassa

Vaikka muumioiden sydämet oli poistettu ennen hautausta, tietokonetomografia paljasti muualla ruumiissa olevia kalkkiutumia, jotka kertoivat verisuonten vaurioitumisesta. Tutkimusryhmä ei kuitenkaan voinut vahvistaa yhdenkään muumion kuolleen sydänsairauteen, koska useimmat muumioiden elimistä olivat hajonneet täysin tai ne oli poistettu.

Prinsessan elinaikaan sijoittuvalta ajanjaksolta, vuosilta 1580 eaa. – 1550 eaa., periytyvä lääkärin laatima teksti kuvaa kuitenkin käsivarressa ja rinnassa tuntunutta kipua, joka yleensä varoittaa mahdollisesta hengenvaarallisesta sydänkohtauksesta.

Verisuonten kalkkiutuminen ja sydänkohtaukset ovat terveysriskejä, jotka yleensä yhdistetään pikemminkin nykyään elävien ihmisten kuin muinaisten egyptiläisten elämäntapaan ja ravintoon, huomauttaa yksi tutkijaryhmän jäsenistä, Michael Miyamoto San Diegon lääketieteellisestä tiedekunnasta Kalifornian yliopistosta.

"Heiltä puuttui useita niistä riskitekijöistä, joita pidetään tärkeinä sepelvaltimotaudin kehittymiselle nykyisissä väestöryhmissä  – nimittäin tupakanpoltto, diabeteksen ja liikalihavuuden yleisyys sekä monia transrasvoja sisältävä ravinto", Michael Miyamoto selvittää.

Farao Seqenenre Tao II:n tyttärenä prinsessa kuitenkin kuului yläluokkaan, samoin kuin muutkin tutkitut muumiot. Sen vuoksi hän ehkä oli alttiimpi sydänsairauksille kuin muu väestö.

"Koska he kuuluivat yläluokkaan, heidän elämänsä oli todennäköisesti helpompaa, he istuivat enemmän paikallaan ja lisäksi heillä oli ulottuvillaan enemmän runsaskalorisia elintarvikkeita, etenkin lihaa", sanoo Michael Miyamoto.

Tutkijaryhmään kuulunut Egyptin Al Azhar -yliopiston kardiologian professori Adel Allam lisää, että prinsessa eli Egyptin historian vauraana aikana.

"Hyvin köyhätkin söivät paljon sianlihaa, ja leipään sekoitettiin hunajaa", Adel Allam sanoo. "Jos tavallinen kansakin tuohon aikaan sai ravinnostaan runsaasti hiilihydraatteja ja rasvaa, yläluokka on luonnollisesti nauttinut vielä enemmän epäterveellistä ruokaa", hän jatkaa.

Oliko sepelvaltimotauti kuninkaallinen sukurasitus?

Ravinnon merkitystä riskitekijänä tukee mahdollisesti sekin, että tutkijat ovat aiemmin havainneet muinaisilla egyptiläisillä merkkejä diabeteksesta, taudista, joka usein liitetään lihavuuteen, lisää Adel Allam. Lisäksi diabeteksen oireita kuvataan muinaisten lääkäreiden papyrusdokumenteissa.

Vaikka kehon rasvat eivät ole säilyneet vanhoissa muumioissa, vaikuttaa siltä, että Ahmose Meryet Amon oli pieni ja hento, sanoo Adel Allam. Tutkijaryhmä epäileekin, että hänen sydän- ja verisuonitautiinsa on saattanut vaikuttaa jokin muu tekijä kuin ravinto ja elämäntapa.

Esimerkiksi "hänen suvussaan oli pari muuta kuningatarta ja prinsessaa, joilla oli verisuonten kalkkiutumia, joten perinnöllistä tekijää ei voida sulkea pois", sanoo Allam.

Uudet tutkimukset viittaavat siihen, että perinnöllisyys saattaa olla sepelvaltimotaudin kannalta vielä olennaisempi seikka kuin tähän asti on oletettu. Muumioita tutkimalla ehkä paljastuu, millä geneettisillä tekijöillä on eniten merkitystä.

Toinen mahdollisuus on se, että sepelvaltimotauti johtuu kroonisesta tulehduksesta, joka on syntynyt siksi, että henkilön immuunipuolustus taistelee infektiota vastaan. Tämä taas voi aiheuttaa tulehduksen verisuonten seinämissä.

"Tiedämme, että prinsessalla oli niveltulehdus", Adel Allam huomauttaa. "Hänellä oli myös vakava hammassairaus, joka on toisenlainen tulehduksen muoto."

Yhdysvaltalais-egyptiläinen tutkijaryhmä tutkii parhaillaan 72:ta uutta muumiota selvittääkseen yksilöiden geneettisiä yhteyksiä ja löytääkseen merkkejä niveltulehduksista, syövistä ja muista terveysongelmista. He pyrkivät myös selvittämään, kertovatko muumioiden luut jotakin elinajan fyysisestä aktiivisuudesta.

Tutkijaryhmän tuoreimmat tulokset julkistettiin Journal of the American College of Cardiology: Cardiovascular Imaging -tiedelehden huhtikuun numerossa.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...