Kieli säilyi 400 vuotta kirkon raunioissa

Perulainen alkuperäiskieli löytyi 400 vuotta vanhan kirjeen takaa.

tiistai 31. elokuuta 2010 teksti Brian Handwerk, National Geographic News

400 vuotta vanhan kirjeen taakse tehdyistä muistiinpanoista on paljastunut aiemmin tuntematon kieli, jota Pohjois-Perun alkuperäiskansat puhuivat.

Tuntemattoman espanjalaisen kirjoittama ja neljän vuosisadan ajaksi kadonnut, kovia kokenut paperinpala löytyi vanhan espanjalaisaikaisen kirkon raunioista vuonna 2008. Lingvistien ja muiden tutkijoiden muodostama ryhmä onnistui kuitenkin vasta äskettäin selvittämään kirjeen kääntöpuolelle kirjoitettujen sanojen merkityksen.

Kirjoittaja oli 1600-luvun alussa kääntänyt espanjan lukusanoja – uno, dos, tres – ja arabialaisia numeroita merkilliselle kielelle, jota nykytutkijat eivät olleet aiemmin nähneet.

”Vaikka ei kerro meille kovinkaan paljoa, se kertoo kielestä, joka on hyvin erilainen kuin mikään tuntemamme. Se myös viittaa siihen, että löydettävää saattaa olla paljonkin”, sanoo hanketta johtava Harvardin Peabody Museum of Archaeology and Ethnologyn arkeologi Jeffrey Quilter.

”Kadonnut” kieli toinen kahdesta nimeltä tunnetusta?

Uudelleenlöydetty alkuperäiskieli oli saattanut lainata paljon ketsuasta, jota Perun alkuperäiskansat edelleen puhuvat, Quilter sanoi.

Se oli kuitenkin selvästi oma erillinen kielensä, ja todennäköisesti jompikumpi kahdesta sellaisesta, jotka mainitaan vain nimeltä nykyteksteissä: quingnam ja pescadora – ”kalastajien kieli”. Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että nuo ovat yksi ja sama kieli, jonka varhaiset espanjalaiskirjurit ovat erheellisesti tulkinneet kahdeksi erilliseksi.

Kirjoituksiin sisältyy myös käännettyjä numeroita, joten kadonneen kielen numeerinen järjestelmä oli kymmenpohjainen eli desimaalinen – kuten meilläkin.

Inkat käyttivät kymmenpohjaista järjestelmää, mutta monet muut kulttuurit eivät: esimerkiksi mayojen järjestelmän perusluku oli Quilterin mukaan 20.

Kirkon epäonni oli arkeologien onnenpotku

Kirje löytyi El Brujon arkeologisella alueella Pohjois-Perussa tehdyissä Magdalena de Cao Viejon kirkon kaivauksissa. (National Geographic Newsin omistava National Geographic Society on aiemmin tukenut alueella tehtyä kenttätyötä.)

Kirkko palveli aikanaan lähistöllä sijainnutta kaupunkia, johon espanjalaiset pakkosiirsivät alkuperäisasukkaita todennäköisesti käännyttääkseen heidät kristinuskoon, Quilter sanoi.

Hämmentävä paperinpala on vain yksi useista sadoista historiallisista papereista, joita paikalta on löydetty. Löytöpaikka on säilynyt hyvässä kunnossa äärimmäisen kuivan ilmaston ja myös kirkon romahtamisen ansiosta, Quilter lisäsi.

”Arkeologit elävät toisten ihmisten epäonnesta”, Quilter sanoi.

Espanjalaisvalloittajilla ”kävi huono tuuri, kun kirkko romahti – uskomme sen tapahtuneen todennäköisesti 1600-luvun jälkipuoliskolla – ja peitti alleen kirjaston tai toimiston, jossa he säilyttivät papereitaan.”

Kieli antaa vihiä monenlaisista kulttuureista

Uuden kielen löytäminen Magdalena de Cao Viejosta tukee käsitystä Amerikan mantereella kolonialismin alkuvaiheissa vallinneesta kulttuurisesta monimuotoisuudesta, Quilter sanoi.

”Kiinalaiset kiroavat vihamiehiään sanonnalla ’elä mielenkiintoisia aikoja’, ja nuo totisesti olivat hyvinkin mielenkiintoisia aikoja”, hän sanoi.

”Usein ajattelemme vain espanjalaisten ja Amerikan alkuperäisasukkaiden välistä konfliktia, mutta tuolloin hyvin erilaiset ihmisryhmät Massachusettsista Peruun joutuivat kahnauksiin toistensa kanssa.”

Eri puolilta Eurooppaa tulleet kolonialistit esimerkiksi niputettiin yhteen ”espanjalaisiksi”, ja Amerikassa oli monia kansoja, jotka puhuivat eri kieliä ja joilla oli erilaisia tapoja”, hän huomautti. ”Siitä näkee, kuinka monipuolinen maailma oli.”

Kielilöydöstä kerrotaan American Anthropologistin syyskuun numerossa.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...