Etelä-Korean kapungistuminen esimerkkinä

Toinen maailmansota ja sitä seurannut Ko­rean sota, joka loppui vuonna 1953, toivat tuusan nuuskaksi pommitettuun kaupunkiin yli miljoona pakolaista. Soulista ei ollut jäljellä paljoakaan, mutta se täyttyi ensimmäistä kertaa kyvykkäällä ihmissekoituksella. Asukkaat paloivat halusta parantaa surkeaa asemaansa. ”Sukupolveni räjähtävä energia” on peräisin tuolta aikakaudelta, sanoo nykyisin Soulin historiallista museota johtava entinen varapormestari Hong-Bin Kang.

perjantai 9. joulukuuta 2011

Toinen maailmansota ja sitä seurannut Korean sota, joka loppui vuonna 1953, toivat tuusan nuuskaksi pommitettuun kaupunkiin yli miljoona pakolaista. Soulista ei ollut jäljellä paljoakaan, mutta se täyttyi ensimmäistä kertaa kyvykkäällä ihmissekoituksella. Asukkaat paloivat halusta parantaa surkeaa asemaansa. ”Sukupolveni räjähtävä energia” on peräisin tuolta aikakaudelta, sanoo nykyisin Soulin historiallista museota johtava entinen varapormestari Hong-Bin Kang.

Samoin väestöräjähdys, jonka käynnisti Koreassakin kansanterveyden ja ravitsemuksen nopea koheneminen. On kiusallinen tosiseikka, että tuon energian organisoimisessa auttoi diktaattori. Kun Park Chung-Hee otti johdon sotilasvallankaappauksessa vuonna 1961, hänen hallituksensa kanavoi ulkomaista pääomaa korealaisiin yhtiöihin, jotka valmistivat ulkomaalaisten haluamaa tavaraa: aluksi piraattivaatteita ja peruukkeja, myöhemmin terästä, elektroniikkaa ja autoja.

Keskeinen tekijä Samsungin ja Hyundain kaltaiset suuryritykset synnyttäneessä prosessissa olivat miehet ja naiset, joita tulvi työskentelemään Soulin uusissa tehtaissa ja opiskelemaan sen yliopistoissa. ”Urbanisaatiota ei voi ymmärtää erillään taloudellisesta kehityksestä”, sanoo Sogang-yliopiston ekonomisti Kyung-Hwan Kim. Kasvava kaupunki teki mahdolliseksi talousbuumin, jolla maksettiin infrastruktuuri, joka taas auttoi kaupunkia ottamaan vastaan maan kasvavan väestön.

Paljon menetettiin puskutraktoreille ja pilvenpiirtäjille. Jos asui vanhassa Soulissa Hanjoen pohjoispuolella 1970- ja 1980-luvuilla, näki tyystin uuden Soulin nousevan etelärannan vehreistä riisipelloista Kangnamin alueella. Näki kaupungin kasvavien keski- ja yläluokkien hylkäävän kiemuraiset kujat ja perinteiset talot – ihanat puiset hanokit pihoineen ja kurvikkaine tiilikattoineen – ja muuttavan antiseptisiin pilvenpiirtäjiin autoystävällisten bulevardien varsille.

”Soul menetti värinsä”, sanoo Choo Chin Woo, SisaIN-uutislehden tutkiva journalisti. ”Korkeita asuinkerrostaloja joka puolella kaupunkia – näyttää typerältä.” Pahempaa oli kuitenkin se, että köyhät sysättiin usein syrjään, kun heidän hökkeleidensä tilalle alettiin rakentaa pilvenpiirtäjiä, joiden asuntoihin heillä ei ollut varaa.

Vuosien mittaan yhä suurempi osa väestöstä on kuitenkin päässyt mukaan asuntobuumiin, ja puolet soulilaisista asuu nykyisin omistusasunnossa. Korealaiset lämmittävät asuntonsa mielellään 25-asteisiksi, sanoo kaupunkisuunnittelija Yeong-Hee Jang, ja heillä on varaa tehdä niin hyvin varustelluissa asunnoissaan.

Soul on nykyisin maailman tiiveimpiä kaupunkeja. Siellä on miljoonia autoja mutta myös erinomainen metrojärjestelmä. Kadut sykkivät toimintaa ja pursuilevat jalankulkijoita, joista kunkin hiilijalanjälki on alle puolet esimerkiksi newyorkilaisesta. Korealaisten elämänlaatu on parantunut selvästi vuoden 1961 ja nykypäivän välisenä aikana, jona maan kaupungistumisaste nousi 28 prosentista 83 prosenttiin. Elinajanodote on noussut 51 vuodesta 79:ään eli Suomen tasolle. Korealaiset pojat kasvavat nykyisin 15 senttimetriä pidemmiksi kuin ennen vanhaan.

Etelä-Korean esimerkkiä ei ole helppo kopioida, mutta se todistaa köyhän maan pystyvän kaupungistumaan onnistuneesti ja nopeasti. Kyung-Hwan Kim työskenteli 1990-luvun lopulla YK:n leivissä Nairobissa rahavaikeuksissa painivien afrikkalaiskaupunkien neuvonantajana. ”Aina kun kävin niissä kaupungeissa, kysyin itseltäni, mitä vieraileva konsultti olisi sanonut korealaisille vuonna 1960? Olisiko hän osannut kuvitella Korean sellaiseksi kuin se oli 40 vuotta myöhemmin? Se on lähes mahdotonta.”

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...