15-metrinen keskimmäisen Tang-kauden (781–847) buddha lepää odottaen kuolemaa ja siirtymistä nirvanaan. Seiniin maalattujen uskovaisten kasvot huokuvat tuskaa.

Kuvagalleria: Buddhien luolat

Silkkitien keitaan loistokkaat taideaarteet lumoavat sekä tutkijoita että matkailijoita.

maanantai 19. heinäkuuta 2010

Silkkitien keitaan loistokkaat taideaarteet lumoavat sekä tutkijoita että matkailijoita. Kuvat: Tony Law

Gobin autiomaan dyynien lomasta esiin pistävä poppelimetsikkö kertoo kausittaisen joen ja sen vesien veistämän 1,5-kilometrisen kallionseinämän sijainnin. Buddhalaiset alkoivat 300-luvulla kaivaa seinämään luolia ja koristella niiden pimeyttä maalauksilla ja patsailla.

Lehtikullalla kuorrutetut jalokivet tekevät tästä 600-lukuisesta bodhisattva Guanyinin muotokuvasta kolmiulotteisen näköisen ja siten aidomman tuntuisen. Intian buddhalaisuudessa miespuolisena kuvattu Guanyin muuttui Kiinassa vähitellen naispuoliseksi osin vastaamaan vanhempiin kiinalaisiin uskomuksiin naispuolisesta armon jumalattaresta.

Buddhan seurueen luonnolliset asennot ovat tyypillisiä Tang-dynastian kukoistuskaudelle, jolloin sekä buddhalaisuus että taide ylsivät luolissa kaikkein korkeimmalle tasolle.

Viereisen sivun bodhisattva, jonka taidehistorioitsija Langdon Warner irrotti Tang-dynastian kukoistuskauden (705–780) seinämaalauksesta vuonna 1924, kuuluu nyt Harvardin taidemuseon kokoelmiin. Arpi näkyy selvästi kuvassa yllä. Luolista vietyjen, seiniltä puuttuvien palasten esitteleminen museoissa eri puolilla maailmaa herättää Kiinassa jatkuvasti närää.

Mogaon korkein, 35-metrinen buddha kurkistelee ulos Luola 96:n yhdeksänkerroksisesta pagodista.

Hindulaiset, taolaiset ja kiinalaiset jumalat ovat rinta rinnan luolassa 249. Ne kuvastavat eri perinteiden rinnakkaiseloa Mogaossa.

Luola 465:n tantriset seinämaalaukset 1200-luvulta ovat Mogaon tuoreimpia ja seksuaalisimpia kuvia.

900-luvulla louhitussa luolassa taistellaan hiekan, suolan, noen ja turistien kosteiden hönkäysten aiheut­tamia vaurioita vastaan.

Työläiset istuttavat kallionseinämän yläpuolelle olkiruutuja torjumaan armotonta vihollista, tuulen puhaltamaa hiekkaa. Aavikkokasvien muuri korvaa lopulta nelikilometrisen aitarakennelman, joka on vähentänyt hiekantuloa 60 prosentilla. Samalla se on varmistanut sen, että Mogao ei hautaudu monen muun Silkkitien kohteen perässä aavikon alle.

Dunhuangin itäpuolella Suoyangissa on 18 metriä korkea intialainen torni. Aikoinaan siellä asui tuhansia ihmisiä.

Miljoonat turistit – heistä 90 prosenttia kiinalaisia – jonottavat Mogaon luolille, jotka avattiin yleisölle vuonna 1980. Puiset julkisivut korvattiin suurelta osin betonisilla kulumisen hidastamiseksi.

900 vuotta piilossa olleesta kuuluisasta kirjastoluolasta on varastettu monet niistä aarteista, jotka nykyään ovat esillä museoissa eri puolilla maailmaa. Kirjastossa oli arviolta 50 000 kirjoitusta ja maalausta.

Ulkomaista demonia tallova haarniskapukuinen taivaallinen vartija 700-luvulta tuo esiin buddhalaisen kosmologian rajumman puolen. Myös luolien nykyiset vartijat Dunhuang-akatemiassa omistautuvat työlleen raivokkaasti. ”Luolat ovat kyllä Kiinassa, mutta ne kuuluvat koko maailmalle”, sanoo akatemian johtaja Fan Jinshi.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...