Nepalissa työskentelevät arkeologit ovat löytäneet Buddhan syntymäpaikasta rakennelmien jäännöksiä, jotka ovat peräisin 500-luvulta ennen ajanlaskumme alkua. Löytö on ensimmäinen aineellinen arkeologinen todiste, joka yhdistää Buddhan elämän – ja siten buddhalaisuuden synnyn – johonkin tiettyyn vuosisataan.
Kaivauksia Lumbinissa
Uraauurtavia kaivauksia tehdään Maya Devin temppelissä Lumbinissa, joka on tunnistettu jo aikoja sitten Buddhan syntymäpaikaksi ja liitetty myös Unescon maailmanperintöluetteloon. Kaivauksissa tiilisten temppeleiden alta on paljastunut jäännöksiä aiemmin tuntemattomasta, 500-luvulla eaa. pystytetystä puisesta rakennelmasta. Puurakennelma on ollut muodoltaan samanlainen kuin sen yläpuolella sijaitsevat temppelit, ja sen keskellä on avoin tila, joka sopii yksiin Buddhan synnyinkertomuksen kanssa.
Ensimmäiset arkeologiset todisteet
Tähän mennessä vanhimmat arkeologiset todisteet Lumbinin buddhalaisista rakennuksista ovat olleet vasta 200-luvulta eaa. Silloin alueella piti valtaa keisari Asoka, joka edisti buddhalaisuuden leviämistä nykyisestä Afganistanista Bangladeshiin ulottuvalle alueelle.
”Buddhan elämästä ei tiedetä tekstilähteiden ja suullisen perinteen lisäksi juuri mitään”, sanoo kaivausryhmän johtajiin kuulunut englantilaisen Durhamin yliopiston arkeologi Robin Coningham. Hänen mukaansa jotkut tutkijat ovat väittäneet, että Buddha syntyi 200-luvulla ennen ajanlaskumme alkua. ”Me ajattelimme, että miksipä emme yrittäisi etsiä vastauksia hänen syntymäänsä koskeviin kysymyksiin arkeologian keinoin. Nyt meillä on ensimmäistä kertaa arkeologiset todisteet siitä, että Lumbinissa seisoi kyseisenlainen rakennus jo 500-luvulla eaa.”
Coninghamin ja nepalilaisen Pashupatin alueen kehitysrahaston (PADT) Kosh Prasad Acharyan johtama monikansallinen arkeologiryhmä sanoo, että löytö auttaa merkittävällä tavalla ymmärtämään buddhalaisuuden kehittymisen alkuvaiheita ja Lumbinin hengellistä merkitystä. Löytöä koskeva tutkimusraportti julkaistaan kansainvälisen Antiquity-tiedelehden joulukuun numerossa. Tutkimushanke on toteutettu osin National Geographic Societyn myöntämän apurahan turvin.
Geoarkeologisia tutkimuksia
Puisen pyhätön ja sen päällä sijainneen, aiemmin tuntemattoman tiilirakennelman iät määritettiin puuhiilen ja hiekanjyvien radiohiiliajoituksen ja optisesti stimuloidun luminesenssiajoituksen yhdistelmällä. Geoarkeologiset tutkimukset vahvistivat myös sen, että temppelin avoimella sisäpihalla oli ikivanhoja puunjuuria.
Tietoa buddhalaisuuden taustoista
”Unesco on hyvin ylpeä yhteydestään tähän merkittävään löytöön, joka on tehty yhden maailman vanhimman uskonnon pyhimpiin kuuluvasta paikasta”, sanoo Unescon pääsihteeri Irina Bokova. Hän myös kehottaa ”tekemään lisää arkeologista tutkimusta, vauhdittamaan konservointityötä ja vahvistamaan hallintoa” Lumbinin suojelemisen takaamiseksi.
”Nämä löydöt ovat tärkeitä Buddhan synnyinpaikan ymmärtämisen kannalta”, sanoo Nepalin kulttuuri-, matkailu- ja siviili-ilmailuministeri Ram Kumar Shrestha. ”Nepalin hallitus työskentelee kaikin voimin tämän merkittävän kohteen säilyttämiseksi.”
Buddha syntyi puun äärellä
Buddhalaisen perimätiedon mukaan kuningatar Maya Devi synnytti Buddhan pitäen kiinni puunoksasta Lumbinin puutarhassa aviomiehensä ja vanhempiensa valtakuntien puolivälissä. Coningham kollegoineen esittää, että temppelin vanhimman, puisen osan keskusaukiolla saattoi kasvaa puu. Puutemppelin ylle rakennetut tiilitemppelit järjestettiin nekin avoimen keskusaukion ympärille.
Buddhalaisuuden neljä tärkeintä paikkaa
Lumbini on yksi neljästä tärkeimmästä Buddhan elämään liittyvästä paikasta. Muut ovat Buddhan valaistumisen paikka Bodh Gaya, ensimmäisen saarnan pitopaikka Sarnath ja kuolinpaikka Kusinagara. 80-vuotiaana menehtyneen Buddhan kerrottiin kuolinvuoteellaan kehottaneen kaikkia seuraajiaan käymään ”Lumbinissa”. Se olikin suosittu pyhiinvaelluspaikka aina 500-luvun paikkeille saakka, ja kiinalaiset pyhiinvaeltajat kirjoittivat siellä puun juurella sijainneesta pyhätöstä.
Maya Devin temppeli Lumbinissa on yhä käytössä oleva pyhäkkö, jossa arkeologit työskentelivät meditoivien munkkien, nunnien ja pyhiinvaeltajien rinnalla.
Näkymiä buddhalaisuuden kehitykseen
Ryhmä kirjoittaa Antiquity-lehden artikkelissa seuraavasti: ”[Arkeologisten löytöjen] sarja Lumbinissa on mikrokosmos buddhalaisuuden kehityksestä paikallisesta kultista globaaliksi uskonnoksi.”
Vanha Lumbini katosi ja peittyi viidakkoon keskiajalla. Se löydettiin uudelleen vuonna 1896 ja tunnistettiin Buddhan synnyinpaikaksi 200-luvulta eaa. peräisin olevan hiekkakivipylvään perusteella. Yhä paikallaan seisovan pylvään kaiverrus kertoo keisari Asokan käynnistä Buddhan synnyinpaikassa ja paljastaa myös paikan nimen Lumbiniksi.
Vaikka buddhalaisuuden tärkeimmät paikat onkin onnistuttu paikantamaan, niiden vanhimmat kerrokset ovat yhä syvälle hautautuneina tai ne ovat tuhoutuneet myöhemmän rakentamisen vuoksi. Siksi arkeologisia todisteita buddhalaisuuden kaikkein varhaisimmista vaiheista ei ole onnistuttu aiemmin löytämään.
Tutkimusrahoitusta monelta taholta
Noin puoli miljardia ihmistä tunnustaa buddhalaista uskoa, ja Lumbiniin matkaa joka vuosi satoja tuhansia pyhiinvaeltajia. Alueen arkeologisia tutkimuksia rahoitti Japanin valtio yhteistyössä Nepalin hallituksen kanssa Unesco-hankkeessa, jolla pyrittiin vahvistamaan Lumbinin säilyttämistä ja hallintoa. Muuta rahoitusta hankkeeseen myönsivät National Geographic Societyn lisäksi Durhamin yliopisto ja Stirlingin yliopisto.
Antiquity-lehdessä julkaistavan artikkelin kirjoittivat Robin Coningham ja Kosh Prasad Acharya yhdessä K. M. Stricklandin, C. E. Davisin, M. J. Manuelin, I. A. Simpsonin, K. Gillilandin, J. Tremblayn, T. C. Kinnairdin ja D. C. W. Sandersonin kanssa.
Dokumentti “Buried Secrets of the Buddha” kertoo Robin Coninghamin työstä Buddhan elämänvaiheiden selvittämisessä. Se saa ensi-iltansa National Geographic Channelilla helmikuussa 2014.
