Öljy mullisti Dubain 1970-luvulla. Nyt kaupungissa on maailman korkein rakennus, jättimäisiä ostoskeskuksia ja pari miljoonaa asukasta, joiden pärjääminen Arabian aavikolla edellyttää meriveden käsittelyä suolattomaksi ja ilmastointia – ja siksi myös halpaa energiaa. Kuva: Jens Neumann/Edgar Rodtmann

Kuvagalleria: Ihmisen aikakausi

Antroposeeniksi on alettu kutsua kuluvaa olevaa geologista kautta, jota leimaa se, miten ihminen on muuttanut luontoa. Uuden epookin jäljet säilyvät geologisissa kerrostumissa vielä pitkään kaupunkien katoamisen jälkeenkin.

torstai 17. maaliskuuta 2011

Antroposeeniksi on alettu kutsua kuluvaa olevaa geologista kautta, jota leimaa se, miten ihminen on muuttanut luontoa. Uuden epookin jäljet säilyvät geologisissa kerrostumissa vielä pitkään kaupunkien katoamisen jälkeenkin.

Öljy-yhtiöt poraavat yhä syvemmälle meren alle ja kaivosyhtiöt tasoittavat Appalakkien vuoria saadakseen kivihiiltä, jolla tuotetaan puolet USA:n sähköstä. Kuvan huippu katosi päivässä. 1980-luvulta lähtien huippuja on hävitetty noin 470, ja niistä syntyvä jäte tukkii usein jokia. Tällä tekniikalla saadaan talteen vain kuusi prosenttia esiintymästä. Kuva: J. Henry Fair

Harmaasampi on lähes sukupuutossa, ja Araljärvestä se on jo hävinnyt. Veden johtaminen puuvillanviljelyyn kutisti maailman neljänneksi laajimman järven hiekkakuopaksi. Asteroidi-iskut ja muut luonnonilmiöt ovat puolen miljardin viime vuoden aikana aiheuttaneet viisi katastrofaalista joukkosukupuuttoa. Ihmiset saattavat olla aiheuttamassa kuudetta. Kuva: Carolyn Drake

Padot kesyttävät tulvia, kastelevat satoja ja ihmisiä ja tuottavat 16 prosenttia maailman sähköstä hiilipäästöittä. Ne ovat myös ajaneet 40–80 miljoonaa ihmistä kodeistaan ja tuhonneet jokiekosysteemeitä. Yli puolet maailman suurista joista on padottu, ja esimerkiksi Colorado on imetty tyhjiin. Kuivuus on laskenut Lounais-Yhdysvaltoja kastelevan Meadjärven pintaa vaalean raidan verran. Kuva: Mitch Epstein

Mainostaulun ylistämät hyvät sadot ja moitteettomat tuotteet ovat mahdollisia lannoitteiden ja hyönteismyrkkyjen ansiosta. Sivuvaikutukset ulottuvat pitkälle: lannoitetuilta mailta valuva typpi synnyttää maailman jokien suihin kuolleita vyöhykkeitä. Kuva: Reinaldo Loureiro

Etelä-Espanjan kuivien tasankojen loputtomat kasvihuoneet käyttävät tehokkaasti vettä ja ravinteita ja tuottavat esimerkiksi tomaatteja ympärivuotisesti. Maailman mittakaavassa haaste on kuitenkin vilja ja liha, eivät tomaatit. Nykyisien seitsemän miljardin ihmisen ruokkimiseen käytetään 38 prosenttia Maan jäättömästä maapinta-alasta, ja vuonna 2050 ruokittavia voi olla kaksi miljardia enemmän. Kuva: Edward Burtynsky

Ihmisten ja meren välinen draama näkyy toscanalaisella rannalla. ”Trooppiset” hiekat eivät ole alkujaan valkoisia, vaan vaaleus johtuu fossiilisella energialla toimivan kemian tehtaan karbonaateista. Ilmakehään pääsevä hiilidioksidi happamoittaa meriä ja uhkaa siten niiden elämää. Kuva: Massimo Vitali

Tämä öljykenttä on vuodesta 1911 lähtien nostanut öljyä esimerkiksi autoilun ja muovi-, kosmetiikka- ja lääketeollisuuden käyttöön. Se tuottaa nykyisin 32 miljoonaa barrelia vuodessa, mikä riittäisi maailmalle yhdeksäksi tunniksi. Tällä vuosisadalla öljyn tarjonta saattaa romahtaa. Kuva: Edward Burtynsky

Laivanhajottaminen tuo työpaikkoja ja runsaasti metalliromua, mutta myös asbestia, PCB:tä ja muita myrkkyjä. Yleisesti ottaen kierrätys kasvaa, mutta niin kasvaa myös jätteiden tuotanto; viime vuosina nuo trendit ovat edenneet tasatahtia USA:n kaupungeissa. Kuva: Edward Burtynsky

Maailman viidenneksi suurin kaupunki, México, on noin 20 miljoonan ihmisen koti. Vuonna 1800 maailman väestöstä asui kaupungeissa 3 %, nyt 50 %, ja osuus kasvaa. Slummeissa kaivataan puhdasta vettä ja viemäröintiä. Kaupungeilla on hyvätkin puolensa: asukasta kohden laskettuna energiankulutus ja saastuttaminen on maaseutua vähäisempää. Kuva: Pablo López Luz

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...