Unikon viljeleminen on laitonta mutta usein tuottoisampaa kuin muiden lajien. Sato korjataan tekemällä siemenkotaan viilto, josta alkaa vuotaa punertavaa tahnaa. Kuivunut tahna raaputetaan irti ja muotoillaan raakaoopiumitangoiksi.

Galleria: Oopiumisota

National Geographicin valokuvaaja David Guttenfelderin kuvia oopiumisodasta Afghanistanissa.

torstai 17. helmikuuta 2011

National Geographicin valokuvaaja David Guttenfelderin kuvia oopiumisodasta Afghanistanissa.

Raakaooppiumitangot lähetetään jalostamoihin, joissa niistä tehdään heroiinia. Heroiini taas salakuljetetaan ulos maasta. YK:ssa arvioidaan, että Afganistanista peräisin olevat huumeet taapavat jopa 100 000 ihmistä vuodessa.

Sar Abin kylässä Afganistanin koillisosissa monet köyhät asukkaat – aikuiset, lapset ja vanhukset – ovat riippuvaisia oopiumista. Oopiumia käytetään usein lääkkeenä syrjäisillä alueilla, joilla ei ole terveydenhoitoa.

Oopiumiriippuvuus on epidemian mitoissa Sar Abin kylässä Badakhshanissa. ”Koko perheeni on siitä riippuvainen”, sanoo Juma Gul, joka polttelee ainetta ystävän kanssa tytärten istuessa vieressä.

Hävitysyrityksistä huolimatta Afganistan on maailman suurin oopiumintuottaja.

Äiti (punainen huivi) lapsineen itkee, kun Afganistanin poliisi tuhoaa hänen unikkopeltonsa ratsiassa maan koillisosassa. Nainen sanoo, että kapinalliset tappoivat hänen miehensä ja että unikko on hänen ainoa tulonlähteensä.

Viljelmien tuhoamispartiot ovat vähentäneet unikontuotantoa monin paikoin, mutta oopiumista maksettava korkea hinta ajaa monet viljelijät vain kasvattamaan unikkoja syrjäisille seuduille, kuten Argon alueen vuoristoon. Taliban tukee unikonviljelyä ja verottaa oopiumia. Talibanin arvioidaan ansaitsevan unikkoviljelmillä jopa 400 miljoonaa dollaria vuodessa.

Hindukušvuoret luovat helvetillisen maaston ISAF-turvallisuusjoukoille mutta suojaavat unikonviljelijöitä ja salakuljettajia. Laittomia reittejä pitkin viedään oopiumia Venäjälle ja Eurooppaan. Venäjä on 1,5 miljoonalla riippuvaisellaan maailman suurin heroiinin kuluttaja.

Yli kuusi miljoonaa afganistanilaista kärsii ruuanpuutteesta. Ruoka-avun sijaan jotkin järjestöt tarjoavat laatusiemeniä, jotta esimerkiksi tämän Kabulin tienoon vehnätilan sadot paranisivat.

Toiset afgaanit keskittyvät granaattiomenan ja viinirypäleen kaltaisiin arvokasveihin, keinokastelun kohentamiseen, teiden rakentamiseen tai torien kehittämiseen. USAID tuki tämän jalalabadilaisen torin kunnostamista, ja viljelijöiden tulot kasvoivat 30 prosentilla.

Kabulissa sijaitseva leipomo mainostaa punaisilla valoilla. Afganistanilaisen aterian olennainen osa on naan-leipä. Leipomot myyvät túotteitaan myös sotilaille. NATOn joukot yrittävät kannustaa oopiumviljelijöitä vaihtamaan unikon vehnään ja vihanneksiin. Afganistanin talous perustuu pääosin maanviljelykseen.

Mies tutkii aprikooseja ennen ostopäätöstä. Aikoinaan Afganistanista vietiin hedelmiä, muun muassa aprikooseja, viinirypäleitä ja granaattiomenia, ulkomaille.

Aurinko tunkeutuu Kabulissa kranaatinrei’istä rahtikonttiin, johon on kerääntynyt huumeiden käyttäjiä. Kahdeksan prosenttia afganistanilaisista on riippuvaisia huumeista, usein oopiumista tai heroiinista, ja osuus on noussut jyrkästi viitenä viime vuonna.

Vain joka kymmenes saa hoitoa, koska ohjelmat ovat harvinaisia ja niukasti rahoitettuja. Kabulilaisessa 40 paikan Jangalakissa toipuvat narkomaanit juhlivat kaksi kuukautta kestäneen ohjelman jälkeen.

Afgaanit kaivavat kastelukanavaa lähellä Jalalabadin kaupunkia. Yhdysvaltojen hallituksen rahoittamat infrastruktuurihankkeet luovat työpaikkoja ja auttavat viljelijöitä kasvattamaan muita kasveja kuin unikkoja.

Yhdysvaltojen merijalkaväen helikopterista näkyy Helmandin maakunnan peltoja ja kastelukanavia. 1950- ja 1960-luvuilla yhdysvaltalaiset rakensivat alueelle suuren padon ja kastelujärjestelmän. Suuri osa infrastruktuurista tuhoutui sotavuosien aikana, mutta nyt niitä taas kunnostetaan. Tosin joitakin kastelukanavia käytetään vielä unikkopeltojen kasteluun.

Yhdysvaltain merijalkaväki purkaa lannoitelastia Helmandin maakunnan Marjahissa. Tarvikkeet ovat osa ohjelmaa, jossa rohkaistaan viljelijöitä luopumaan unikosta ja siirtymään esimerkiksi maissiin tai papuihin. Tavoitteena on vahvistaa maataloutta eikä niinkään tuhota unikkopeltoja.

Yhdysvaltain merijalkaväen sotilas skannaa unikonviljelijän silmää Helmandin maakunnassa, jossa kasvaa valtaosa Afganistanin oopiumista. Länsiliittouma käyttää skannausta ja muita biometrisiä tunnisteita henkilöllisyyskorteissa, joiden tietoja vertaillaan turvatietokantaan.

Sotilas istuu Camp Hansonin tukikohdassa Marjahissa lähellä vanhusta, joka odottaa tienvarsipommeista syytettyä poikaansa. Afganistanissa ennenkin harjoitettu oopiumiton maatalous on yksi tekijä maan turvallisuuden parantamisessa.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...