Kiina on markkinajohtaja

Kiina tyydyttää 97 prosenttia koko maailman harvinaisten maametallien tarpeesta, ja kun maa katkaisi diplomaattisen kiistan vuoksi näiden aineiden viennin Japaniin kuukaudeksi syksyllä 2010, maailmanmarkkinat olivat äkkiä helisemässä. Kiinan odotetaan tulevan vuosikymmenen kuluessa supistavan harvinaisten maametallien vientiä tasaiseen tahtiin turvatakseen oman ripeästi kasvavan teollisuutensa tarpeet. Kiinan teollisuus käyttää jo nyt noin 60 prosenttia maan harvinaisten maametallien tuotannosta.

keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Kiina tyydyttää 97 prosenttia koko maailman harvinaisten maametallien tarpeesta, ja kun maa katkaisi diplomaattisen kiistan vuoksi näiden aineiden viennin Japaniin kuukaudeksi syksyllä 2010, maailmanmarkkinat olivat äkkiä helisemässä.

Kiinan odotetaan tulevan vuosikymmenen kuluessa supistavan harvinaisten maametallien vientiä tasaiseen tahtiin turvatakseen oman ripeästi kasvavan teollisuutensa tarpeet. Kiinan teollisuus käyttää jo nyt noin 60 prosenttia maan harvinaisten maametallien tuotannosta.

Huoli aineiden tulevasta saatavuudesta on nostanut hinnat pilviin. Tietokoneiden kiintolevyissä käytettävän dysprosiumin maailmanmarkkinahinta on nyt 467 dollaria kilolta, kun se vielä kahdeksan vuotta sitten oli 14,93 dollaria. Viime kesänä ceriumin hinta puolestaan pomppasi kahdessa kuukaudessa yli 450 prosenttia.

Globaali kysyntä ylittää tarjonnan luultavasti ennen vuoden 2011 loppua, sanoo Molycorp-yhtiön toimitusjohtaja Mark A. Smith. Kyseinen yhtiö avasi viime vuonna uudelleen Kalifornian Mountain Passissa sijaitsevan harvinaisten maametallien kaivoksen.

Tarjonta tyrehtynyt

”Tarjonta on tyrehtynyt pahan kerran”, sanoo Smith. ”Kiinan ulkopuolella kysyntä liikkuu noin 55 000–60 000 tonnissa, ja luotettavimpien arvioiden mukaan Kiina päästää vientiin noin 24 000 tonnia. Selviämme tilanteesta teollisuuden ja hallituksen varastojen avulla, mutta pidän vuotta 2011 erittäin kriittisenä kysynnän ja tarjonnan kannalta.”

Kysynnässä ei ole näkynyt hiipumisen merkkejä. Teollisuuden odotetaan kuluttavan maailmanlaajuisesti noin 185 000 tonnia harvinaisia maametalleja vuonna 2015, eli 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Kun Kiina pitää tiukasti kiinni luonnonvaroistaan, mistä muu maailma saa näitä nykyteknologialle niin tärkeitä alkuaineita?

Vaikka Kiinalla onkin tällä hetkellä monopoli harvinaisten maametallien kaivostoiminnassa, esiintymiä on muissakin maissa, myös Suomessa. Maailman varannoista 48 prosenttia on Kiinassa, 13 prosenttia Yhdysvalloissa ja merkittäviä esiintymiä on myös Venäjällä, Australiassa ja Kanadassa. Yhdysvallat tuotti valtaosan harvinaisista maametalleista aina 1980-luvulle saakka lähinnä Mountain Passin kaivoksen ansiosta.

”Aikoinaan me tuotimme vuodessa 20 000 tonnia, ja silloin markkinat vetivät yhteensä 30 000 tonnia”, Smith sanoo. ”Me siis tuotimme yli 60 prosenttia koko maailman kulutuksesta.”

Amerikkalaisten valtakausi päättyi 1980-luvun puolivälissä. Kiina oli panostanut vuosikymmenien ajan harvinaisten maametallien eristämistekniikan kehittämiseen (vaativaa työtä, koska aineet ovat kemiallisesti niin samankaltaisia) ja otti sitten markkinat haltuunsa voimalla. Valtion tuki, halpa työvoima ja vähäiset tai olemattomat ympäristösäädökset tekivät Kiinan maametalliteollisuudesta kilpailijoihin nähden ylivoimaisen.

Mongolia on maailmannapa

Mountain Passin kaivos suljettiin vuonna 2002, ja Baotoun kaupungista, joka siis sijaitsee Kiinan autonomisella alueella Sisä-Mongoliassa, tuli maametallien uusi maailmannapa. Baotoun kaivokset sisältävät noin 80 prosenttia Kiinan harvinaisista maametalleista, sanoo Beijingissä toimivan Kiinan harvinaisten maametallien seuran akateemisen osaston johtaja Chen Zhanheng. Baotou on kuitenkin maksanut kovan hinnan ylivallastaan. Osalla kaikkein ympäristöystävällisimmistä ja teknisesti edistyksellisimmistä tuotteista on itse asiassa synkän likainen alkuperä.

Harvinaisten maametallien kaivoksissa on usein myös radioaktiivisia alkuaineita, kuten uraania ja toriumia. Baotoun lähikyliä sanotaan siirretyn, koska kaivosjätteet ovat saastuttaneet niiden vesivarat ja pellot. Bautoun tienoon kaivokset tuottavat vuosittain noin kymmenen miljoonaa tonnia jätevettä, josta iso osa on joko hyvin hapanta tai radioaktiivista, ja lähes kaikki on käsittelemätöntä. Chenin mukaan Kiina kuitenkin pyrkii siistimään teollisuudenalaa.

”Hallitus on laatinut tiukkoja säädöksiä, joilla suojellaan ympäristöä ja kitketään pois takapajuisimpia menetelmiä, laitteita ja tuotteita”, Chen kirjoitti sähköpostitse. ”Tuotantolaitokset, jotka eivät kykene suojelemaan ympäristöä, suljetaan tai yhdistetään isompiin yhtiöihin.”

Valtio voi ajan mittaan saada Baotoun mittavan maametallien kaivosteollisuuden hallintaan, mutta jotkin Etelä-Kiinan pienemmät kaivokset saattavat olla hankalammin kontrolloitavissa, koska ne toimivat alun perinkin lain ulkopuolella. Väkivaltaiset rikollisjoukot johtavat kymmeniä raskaasti saastuttavia – ja tuottavia – harvinaisten maametallien kaivoksia Jiangxin ja Guangdongin maakunnissa.

Musta pörssi

Kiinan virallinen uutistoimisto Xinhua on raportoinut rikollisten salakuljettaneen Kiinasta 20 000 tonnia harvinaisia maametalleja vuonna 2008, mikä muodosti lähes kolmanneksen kyseisen vuoden maametalliviennistä. Älypuhelimesi tai taulutelevisiosi saattaa sisältää Etelä-Kiinasta salakuljetettuja harvinaisia maametalleja.

”Ihmiset eivät käsitä, miten korruptoitunut Kiinan järjestelmä on. Puolueen paikallisvirkailijat auttavat ja yllyttävät rikollisia hyvin kouriintuntuvilla tavoilla”, sanoo hongkongilaisen Pacific Ores Metals & Chemicals -yhtiön johtaja Alan Crawley, jonka työtoverin guangdongilaiset gangsterit murhasivat 11 vuotta sitten.

Maailmalla etsitään nyt uusia tuotantokanavia, ja kenties Yhdysvaltojen, Australian, Venäjän ja muiden maiden harvinaisten maametallien kaivostoiminnan kehittyminen laittaa kapuloita salakuljettajien rattaisiin. Chenin mukaan Kiinan nykyinen valta-asema ei palvele maan pitkän tähtäimen markkinaetuja.

”Tilanne ei tietenkään voi jatkua tällaisena sen paremmin Kiinan harvinaisten maametallien teollisuuden kuin maailman korkean teknologian teollisuudenkaan kannalta”, hän toteaa.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...