Runsas eläimistö

Laajamittainen metsien hävittäminen, salametsästys ja monien suojelualueiden heikko valvonta ovat 25 viime vuoden aikana tuhonneet valtaosan Intian tiikereistä. Kazirangan sisällä ne näyttävät kuitenkin menestyvän. Virallinen kanta-arvio on nyt 90–100, joten kyseessä saattaa olla maailman tihein tiikeripopulaatio.

keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Laajamittainen metsien hävittäminen, salametsästys ja monien suojelualueiden heikko valvonta ovat 25 viime vuoden aikana tuhonneet valtaosan Intian tiikereistä. Kazirangan sisällä ne näyttävät kuitenkin menestyvän. Virallinen kanta-arvio on nyt 90–100, joten kyseessä saattaa olla maailman tihein tiikeripopulaatio.

Kuinka pinta-alaltaan vaatimattomaan kansallispuistoon sitten mahtuu niin paljon isoja eläimiä? Vastaus on johdettavissa joesta. Tiibetin korkeuksista alkunsa saava Brahmaputra virtaa itään noin 1 100 kilometrin matkan, imee itseensä Himalajan pohjoiskyljen vesiä ja jatkaa täyskäännöksen tehtyään vielä 800 kilometriä Intian ja Bangladeshin halki. Kun kesämonsuuni kaatosateineen saapuu, joki leviää laaksoon. Veden viimein vetäydyttyä tulvatasanko on peittynyt tuoreeseen, ravinteiden täyttämään lietteeseen, josta sarakasvit ja erilaiset suurheinät alkavat nousta satumaisen runsaslukuisina. Niiden erikoisuus on kyky jalostaa auringonvaloa tärkkelyspitoiseksi, ei-puumaiseksi kudokseksi; siis hyvin ravinnepitoisiksi ruokapelloiksi, jotka yltävät kuuden metrin korkeuteen.

Usein ajatellaan, että juuri metsät olisivat subtrooppisilla alueilla paikkoja, joissa eläimistö on runsainta ja jotka tarvitsevat suojelua kaikkein eniten, mutta jokitasankojen suurheinäalueilla on enemmän suuria kotoperäisiä ja harvinaisia eläimiä. Puistossa on myös luonnonvaraisia pienheinäniittyjä, ja noilla avoimilla savanneilla liikkuvat laumat vetävät vertoja kuuluisien afrikkalaisten puistojen eläimistölle.

Hieman korkeammalla kasvaa ilmava metsä, jonka lehvästössä kiemurtelee köynnöksiä. Reesusmakakit säntäilevät liaanien peittämien neempuiden lomassa. Kaijat ja keisarisavinokat koristavat oksia, ja metsässä kuulee myös satojen muiden lintulajien ääntelyä.

Maisemaa värittävät mataliksi järviksi muuttuneet tulvauomat, jotka saavat aina ajoittain lisäannoksen vettä ja kaloja. Muuttavia vesilintuja tiibetinhanhista ruostesorsiin tungeksii talvisin Kazirangan kosteikoille pisamapelikaanien ja aasiansatulahaikaroiden seuraan. Harvinaiset aromerikotkat koukkaavat saalista bil-lammikoista, ja saalistavat saukot hyppäävät joskus komeita kaaria delfiinien tapaan. Näin jopa kaksimetrisen gangesindelfiinin nousevan pintaan Brahmaputrassa. Gangesindelfiini on erittäin uhanalainen suurimmassa osassa elinaluettaan, mutta nisäkäs tuntuu pitävän omanaan puiston sisään jäävää jokiosuutta, jossa ei ole kalastuspainetta eikä vaarallisia verkkoja.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...