Afrikkalaisviljelijät suojautuvat kuivuudelta tekstiviesteillä

Uusi kenialainen ”mikrovakuutus” hyödyntää mobiiliteknologiaa ja suojaa pienviljelijöitä sääilmiöiden aiheuttamilta satovahingoilta.

tiistai 2. marraskuuta 2010 teksti Ochieng' Ogodo, National Geographic News

Kenialainen viljelijä Jane Gathoni sai loppuvuodesta 2009 lyhyen tekstiviestin, joka pelasti hänen päivänsä.

Afrikkalainen mikrovakuutuksia tarjoava yhtiö UAP lähetti Jane Gathonille 21 euron korvauksen kuivuuden aiemmin samana vuonna tuhoamasta sadosta.

Jane Gathoni on yksi yli 9 500 kenialaisesta maanviljelijästä, jotka ovat ottaneet itselleen uudenlaisen ”mikrovakuutuksen”. Vakuutusohjelma perustuu aurinkovoimalla toimivien sääasemien antamiin ilmastotietoihin, joiden pohjalta yhtiö arvioi satovahingot ja niistä maksettavat korvaukset.

Vuonna 2009 käynnistetty ohjelma kantaa suahilinkielistä nimeä Kilimo Salama, joka tarkoittaa ”turvallista viljelyä”. Ohjelma tarjoaa kenialaisviljelijöille vakuutuksia periaatteella ”maksa kun kylvät”, ja jos vakuutuksenottaja menettää satonsa, hän saa korvauksen, jonka turvin hän pääsee jatkamaan viljelyä seuraavalla kylvökaudella.

Jane Gathonilla on huollettavanaan yksi oma lapsi ja kaksi orpoa. Hän on viljellyt 0,8 hehtaarin palstaansa 11 vuotta ja hän otti vakuutuksen heti, kun se tuli mahdolliseksi. Vakuutuskorvauksen hän käytti uusien siementen ostamiseen.

”Idea on hyvä, koska näin viljelijä pystyy hankkimaan kylvettävää seuraavallekin kaudelle, vaikka hän menettäisikin satonsa”, hän sanoi. ”Tästä on todellakin apua."

Helppo tapa ottaa mikrovakuutuksia

Kilimo Salama on aivan uudenlainen tapa hyödyntää teknologiaa niin, että alle puolen hehtaarin pellon omistava pienviljelijäkin pystyy suojautumaan sään aiheuttamilta tuhoilta, sanovat ohjelman puolestapuhujat.

Afrikkalaisviljelijät ovat pitkälti riippuvaisia sateista. Viime vuosikymmeninä sadot ovat pienentyneet maaperän köyhtymisen vuoksi, mikä johtuu nairobilaisen World Agroforestry Centren maaperätutkijan Keith Shepherdin mukaan kaivostoiminnasta ja muista ihmisten toimista.

Hän huomauttaa, että afrikkalainen maaperä on monin paikoin hyvin herkkää ja sen laatu heikkenee nopeasti, jos viljely ei ole luonteeltaan kestävää.

Ravinteiden puutteen lisäksi vaikeuksia ovat asiantuntijoiden mukaan aiheuttaneet arvaamattomat säät.

”Koska järjestelmämme perustuu sääasemiin, pystymme varmistamaan kunkin alueen sääolot ja välttämään korvauksenhakuprosessit, jotka ovat herättäneet ihmisissä epäluuloja vakuutuksia kohtaan”, sanoi UAP:n toimitusjohtaja James Wambugu.

Näin mikrovakuutuksista tulee ”edullisia ja houkuttelevia” pienviljelijöille ja samalla kannattavia vakuutusyhtiöille, jotka toimivat Kenian tapaisissa kehitysmaissa, hän jatkoi.

Mobiilimaksuja

Kilimo Salama -vakuutusohjelmaan liittyneet viljelijät maksavat 5 prosenttia ylimääräistä MEA Fertilizers- ja Syngenta East Africa Limited -yhtiöiden suurisatoisista siemenistä, torjunta-aineista ja lannoitteista. Yhtiöt puolestaan maksavat ohjelmaan saman verran niin, että koko 10 prosentin vakuutussumma saadaan katetuksi.

Sveitsiläinen Syngenta Foundation for Sustainable Agriculture -säätiö ja kenialainen puhelinyhtiö Safaricom ovat myös mukana ohjelmassa.

Kun viljelijä ostaa jommankumman maatalousyhtiön tuotteita, yhtiön työntekijä lukee tuotteen erityisen viivakoodin kamerakännykällä, joka lähettää tiedot suoraan UAP-vakuutusyhtiöön Safaricomin verkon välityksellä.

Sitten Syngentan kehittämä uusi matkapuhelinsovellus lähettää tekstiviestinvahvistuksen vakuutuksesta viljelijän omaan matkapuhelimeen.

Ohjelma toimii – tietyin ehdoin

Washingtonissa toimivan International Food Policy Research Instituten Miguel Robles sanoo, että Kilimo Salama -hanke ”on varteenotettava ja luonteva ajatus Kenian oloissa”.

”Malli saattaa ehkä toimiakin, mutta se edellyttää tiettyjä asioita”, huomauttaa Robles, joka ei ole osallistunut Kilimo Salama -hankkeeseen.

Vakuutusohjelman on ensinnäkin oltava niin selkeä, että viljelijät ymmärtävät sen toiminnan, hän kirjoittaa sähköpostiviestissään.

Toisekseen ohjelman on vastattava viljelijän tarpeita – jos vakuutusohjelma esimerkiksi ottaa huomioon vain kuukauden kokonaissademäärän, vakuutuksesta ei ehkä ole hyötyä, jos yhden päivän rankkasade tuhoaa viljelijän sadon, hän painottaa.

”Kolmanneksi on ymmärrettävä, ettei viljelijöitä kiinnosta sääaseman vaan heidän omien peltojensa sääolot”, hän kirjoittaa.

”Jos sää on 25 kilometrin päässä aivan erilainen kuin heidän pellollaan, tästä tuotteesta ei ole heille iloa.”

Hintakin saattaa olla liian korkea, hän toteaa.

”Maanviljelijät saattavat olla hyvinkin kiinnostuneita tästä tuotteesta, mutta likviditeettirajoitteet voivat ostohetkellä pakottaa heidät jättämään vakuutuksen ostamisen sikseen.”

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...