Gaudín mestariteos

Paavi siunasi Sagrada Família -kirkon marraskuussa 128 vuotta rakennustöiden aloittamisen jälkeen. Kirkko ei ole vieläkään valmis, mutta sen luonnon inspiroimat muodot ovat silti yhä aikaansa edellä.

keskiviikko 1. joulukuuta 2010

”Minun asiakkaallani ei ole kiire”, tapasi Antoni Gaudí sanoa. Harras arkkitehti puhui tietenkin Jumalasta, kun hän selitti, miksi roomalaiskatolisen Sagrada Família -kirkon valmistuminen kesti niin pitkään.

Lähes sata vuotta myöhemmin tuo korkeimmillaan 170 metriin kohoava kierretornien ja koristeellisten julkisivujen unelma on yhä kesken, mutta vetää keskeneräisenäkin noin pari miljoonaa matkailijaa vuosittain Barcelonan keskustaan. Paavi Benedictus XVI siunasi kirkon basilikaksi marraskuussa, ja tällä hetkellä sen arvioidaan valmistuvan vuonna 2026. Aika alkaa olla taas kypsä Gaudín urakan ja sen takana olevien kaukonäköisten ajatusten arvostamiselle.

Sagrada Famíliaa on aina sekä ihailtu että herjattu. Surrealistit ottivat Gaudín omakseen, kun taas George Orwell kutsui kirkkoa ”yhdeksi maailman hirveimmistä rakennuksista”. Suuren arkkitehdin uskon ja luonnonrakkauden innoittama visio on yhtä erikoinen kuin arkkitehti itse. Hän ymmärsi luonnon suosivan kaarevia muotoja suorien linjojen sijaan. Hän huomasi myös, että luonnon rakennelmissa on materiaalina yleensä jotain jäntevää, esimerkiksi puuta, lihasta tai jänteitä. Nämä orgaaniset esikuvat mielessään Gaudí suunnitteli rakennuksiaan noudattaen yksinkertaista periaatetta: Jos luonto kerran on Jumalan luomaa, niin paras tapa kunnioittaa Jumalaa on suunnitella rakennukset hänen töidensä pohjalta.

Kuten barcelonalainen tutkija Joan Bassegoda Nonell sanoo, ”Gaudín kuuluisa lause, ’originelli on paluuta originaaliin’, tarkoittaa sitä, että kaikki on peräisin Jumalan luomasta luonnosta”. Gaudín usko luonnon rakennustaidon kauniiseen tehokkuuteen enteili tieteenalaa nimeltä biomimetiikka.

Reusin lähellä vuonna 1852 syntynyt Antoni Gaudí varttui Katalonian maaseudulla ja oli jo varhain kiinnostunut geometriasta ja kotiseutunsa luonnonihmeistä. Arkkitehtiopintojen jälkeen hän loi vähitellen oman tyylinsä, joka on art nouveaun sekä uusgoottilaisten ja itäisten elementtien synteesi. Gaudílle muoto ja funktio olivat erottamattomat; esteettistä kauneutta oli löydettävissä vain luontoa hallitsevan rakenteellisen tehokkuuden pohjalta. ”Mikään ei ole taidetta, jos se ei tule luonnosta”, hän julisti.

Gaudí peri Sagrada Famílian rakennusurakan vuonna 1883 arkkitehdiltä, joka oli suunnitellut kirkolle perinteisen uusgoottilaisen perustan. Gaudí visioi taivaita tavoittelevan visuaalisen kertomuksen Kristuksen elämästä tiedostaen sen, ettei massiivista hanketta saataisi valmiiksi hänen elinaikanaan. Yli 12 vuoden ajan ennen kuolemaansa vuonna 1926 – viimeisen vuoden hän asui työmaalla – hän laati suunnitelmistaan kolmiulotteisia pienoismalleja perinteisten piirustusten sijaan. Vaikka vandaalit tuhosivat monia näistä malleista Espanjan sisällissodan aikana, ne ovat olleet suureksi avuksi Gaudín seuraajille.

”Ne sisältävät koko rakennuksen rakenteellisen DNA:n”, selittää Mark Burry, Australiassa toimiva arkkitehti, joka on tulkinnut piirustusten ja tietokonemallien avulla Gaudín suunnitelmia Sagrada Famílian rakennusmiehille 31 vuoden ajan. ”Arkkitehtonisen kokonaisuuden pystyy johtamaan pienistäkin osista. Pienoismallien avulla Gaudí ratkaisi kysymyksen siitä, miten hän kykenisi selittämään monimutkaisen rakennuskokonaisuuden muille niin, että nämä pystyisivät jatkamaan töitä hänen kuolemansa jälkeen.”

Duke-yliopiston arvostetun konetekniikan professorin Adrian Bejanin mukaan Sagrada Famílian julkisivut perustuvat kultaiseen leikkaukseen, geometriseen suhteeseen, joka on ”kaiken silmää miellyttävän taiteen takana”.

Gaudín vision sydämessä on ajaton totuus. Kuten Joan Bassegoda Nonell kirjoittaa:

”Jos Gaudísta halutaan ottaa oppia, ei pidä matkia hänen ratkaisujaan vaan ennemminkin etsiä innoitusta luonnosta…sillä luonto ei koskaan mene pois muodista.”

Luonnon designia

Antoni Gaudí oli luonnon geometriaan perustuvan arkkitehtuurin uranuurtaja, jonka töissä näkyy sekä hänen kotiseutunsa luonto että hänen neroutensa.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...