Stonehenge: Jos kivet osaisivat kertoa

Stonehengen arvoitukseen etsitään jälleen ratkaisua.

maanantai 2. marraskuuta 2009 teksti Caroline Alexander

Useimmat näkevät sen ensin tieltä käsin. Maantie A303 leikkaa kursailematta lähes Stonehengen sisäänkäynnin halki, ja monumentti vilisee silmissä merkityksettömän näköisinä ulokkeina keskellä muutoin tyhjää tasankoa. Jo tästä nopeasti ohikiitävästä näkökulmasta kuitenkin ymmärtää, että vankkaharteinen siluetti on epäilemättä esihistoriallista tekoa, ja sen näkeminen tuntuu hetkelliseltä aikamatkalta menneeseen maailmaan.

Sekalainen särkyneiden ja ehjien kivipaasien kokoelma näyttää lähempääkin tarkasteltuna pienemmältä kuin sen maineen perusteella voisi odottaa, jos jättää huomiotta sen saavutuksen, mitä kuuluisien, jopa 50 tonnia painavien sarseenikivien pystyttäminen selvästikin edustaa. Nykyisin ainutlaatuinen Stonehenge oli luultavasti yhtä ainutlaatuinen arviolta 4 500 vuotta sitten, kun kivimonumentti pystytettiin aiempien puisten rakennelmien mallin mukaan.

Itse asiassa sen massiiviset vaakapaadet on kytketty pystypaasiin liitoksella, jonka malli on suora kopio puuseppien käyttämästä tappiliitoksesta ja viestii tyylikkäästi siitä, kuinka radikaalista uutuudesta monumentissa oli aikanaan kyse. Rapautuneinakin kivet uhkuvat vahvaa tuntua siitä, että mitään vastaavaa ja yhtä ilmaisuvoimaista ei ollut aiemmin tehty. Stonehengen rakentajat olivat keksineet jotain ennen tuntematonta, ottaneet uuden askeleen – harkitusti asetelluilla suurilla kivillä on selvästikin jokin sanoma.

Mutta mikä sanoma? Vuosisatojen varrella kivien merkityksestä on esitetty lukuisia teorioita, mutta varmuutta asiasta ei ole koskaan saatu. Stonehenge on Euroopan tunnetuin esihistoriallinen reliikki ja maailman tunnetuimpia ja pohdiskelluimpia monumentteja – eikä meillä siltikään ole selkeää kuvaa sen rakentajista tai käyttötarkoituksesta. Aiemmin arkeologit yrittivät ratkaista arvoitusta pureutumalla hartaasti itse kiviin, niiden pintoihin, muotoihin, merkkeihin ja jopa niiden langettamiin varjoihin.

Viime aikoina tutkijat ovat kuitenkin kääntäneet katseensa pois Stonehengestä yhden lähistöllä sijaitsevan neoliittisen kylän jäänteisiin sekä kivikkoiselle vuorenhuipulle kauas Lounais-Walesiin. Vaikka tyhjentävää vastausta Stonehengen arvoitukseen ei ole edelleenkään saatu, nämä kaksi varsin erilaista tutkimusta ovat nostaneet esiin uusia, kutkuttavia mahdollisuuksia.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...