Turkin naapurisuhteet

Yhtä loputonta on Turkin valtion työ Euroopan unionin jäsenyyden hyväksi. Turkki katsoo pitkin nenänvartta Bulgarian ja Romanian kaltaisia maita, jotka on jo otettu EU:n jäseniksi, vaikka niiden talouskehitys on paljon Turkkia jäljessä ja korruptiokin paljon yleisempää. Turkki, Naton kylmän sodan aikainen liittolainen, taas odottaa kutsua, jota ei ehkä koskaan kuulu. Se ”herättää kysymyksiä ainakin pelin reiluudesta”, sanoo N. Ahmet Ku?hano?lu, Turkin rautateistä vastaava liikenneviraston varajohtaja.

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Yhtä loputonta on Turkin valtion työ Euroopan unionin jäsenyyden hyväksi. Turkki katsoo pitkin nenänvartta Bulgarian ja Romanian kaltaisia maita, jotka on jo otettu EU:n jäseniksi, vaikka niiden talouskehitys on paljon Turkkia jäljessä ja korruptiokin paljon yleisempää. Turkki, Naton kylmän sodan aikainen liittolainen, taas odottaa kutsua, jota ei ehkä koskaan kuulu. Se ”herättää kysymyksiä ainakin pelin reiluudesta”, sanoo N. Ahmet Ku?hano?lu, Turkin rautateistä vastaava liikenneviraston varajohtaja. ”Turkki alkoi katsoa länteen jo kaksi vuosisataa sitten.” Nyt Turkki katsoo itään tehdäkseen itsestään lännelle korvaamattoman. Kunhan Bosporinsalmen alittava Marmaran tunneli avataan vuonna 2013 Istanbulissa, Bakusta pääsee junalla aina Lontooseen asti. ”On helppo nähdä, että tästä rautatiestä on hyötyä myös Euroopalle”, Ku?hano?lu sanoo.

Katseensa suoraan itään kääntänyt Turkki on alkanut viime aikoina parannella välejään naapurimaa Armenian kanssa. Turkki oli vuonna 1993 sulkenut maiden välisen rajan ja myös pysäyttänyt maiden välisen junaliikenteen osoittaakseen lojaalisuutta islaminuskoa seuraavalle liittolaiselleen Azerbaidžanille sen jälkeen kun kristinuskoinen Armenia oli avustanut armenialaissukuisia vuoristokarabahilaisia verisessä sodassa, jossa nämä tavoittelivat itsenäistymistä Azerbaidžanista. Viime vuonna Zürichissä Turkki allekirjoitti EU:n ja Yhdysvaltain tarkkailijoiden valvonnassa Armenian kanssa sopimuksen, jossa maat sitoutuivat parantamaan diplomaattisuhteitaan ja avaamaan rajan. Sitten armenialaiset kuitenkin alkoivat vaatia Turkilta sen tunnustamista, että armenialaisten joukkomurhat vuonna 1915 olivat kansanmurha. Siihen Turkki ei taipunut vaan alkoi puolestaan vaatia jonkinlaista ratkaisua Vuoristo-Karabahin konfliktiin. Koska kumpaankaan vaatimukseen ei ole kovinkaan pian luvassa tyydyttävää vastausta, uusi silkkitiesopimus – ja samalla mahdollisuus lähentymiseen – raukesi viime keväänä.

Turkin ja Armenian välillä itse asiassa on silta, joskin suuri osa siitä on romahtanut Akhurianjokeen, joka virtaa syvällä kahden maan rajalinjana toimivassa rotkossa. Vanha silkkitiekaupunki Ani nököttää autioituneena rajan tuntumassa tuhat vuotta vanhat moskeijat ja kirkot ehyinä ja basaarit ulvovan tuulen vallassa. Sähköaidan ja joen toisella puolella on armenialaisia vartiotorneja, joista raunioita tarkkaillaan.

Noin 80 kilometriä Anista pohjoiseen Ustaelin alaiset kaivavat tunnelia neljän metrin päivävauhdilla. 400 metriä pinnan alapuolella kulkevan tunnelin kokonaispituudeksi tulee 2,4 kilometriä, ja se on Ustaelin mukaan valmistuessaan Turkin pisimpiä. Ustael uskoo, että tunneli tekee hänestä kuuluisan. ”Sitten saatan päästä johonkin lämpimään paikkaan töihin.”

Vapaa-aikansa Ustael viettää 70 kilometrin päässä rajalta etelään Karsissa, jonne ajaa kaksi tuntia pitkin jännittävän liukkaita teitä. Jäinen tie kiemurtelee rinteessä nököttävien kylien, minareettien ja ruohon peittämien kivimajojen ohi. Työtä etsivien ihmisten länteen virtaava joukko on imaissut näistä kylistä mukaansa kaikki paitsi kaikkein liikuntakyvyttömimmät. Tien varressa ruokaa etsivien kettujen silmät kiiluvat auton etuvalojen loisteessa.

Karsissa, turkkilaisosmanien ja venäläisten 1800-luvulla käymien taistelujen keskuksessa, seisoo edelleen linnoitus kukkulan laella. Kaupungin naiset pysyttelevät sisätiloissa. Miehet kulkevat kaduilla käsikynkkää ja siemailevat rakia kapakoissa, joita ei tällä rennon islamin alueella ole suljettu. Karsin kuvernööri Ahmet Kara puhuu siitä, miten tuleva rautatie tekee kaupungista ”tärkeän muun maailman silmissä”. Karan takana riippuu muotokuva Mustafa Kemalista eli Atatürkista, Turkin ensimmäisestä presidentistä, joka muutti osmanivaltakunnan moderniksi, maalliseksi valtioksi. Hän rohkaisi ihmisiä noudattamaan länsimaisia tapoja ja sääti lain, joka kielsi fetsin käytön.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...