Altistuivatko japanilaisvoimalan työntekijät tappavalle säteilylle?

Kuinka voimakkaalle säteilylle Fukushiman ydinvoimalan työntekijät ja tavallisetkin ihmiset altistuvat? Millä tavoin säteilysairaudet ilmenevät?

maanantai 21. maaliskuuta 2011 teksti Charles Choi, National Geographic News

Fukushiman säteilyllä voi olla kauaskantoisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia. Pelastusryhmä yrittää estää reaktorin ytimen sulamisen Daiichi-ydinvoimalassa, ja uhkaavat säteilytasot ovat johtaneet paikallisiin evakuointeihin ja herättäneet pelkoa koko maassa, joka kärsii jo valmiiksi maaliskuun 11. päivän maanjäristyksen ja tsunamin seurauksista. Kuinka voimakkaalle säteilylle Fukushiman työntekijät ja seudun asukkaat altistuvat? Onko tilanne pahempi kuin Harrisburgissa tai Tshernobylissä aikanaan?

Fukushimassa sijaitsevan Daiichi-ydinvoimalan kriisi on hankala osin siksi, että säteilyarvot heittelehtivät yllättäen ja voimakkaasti.

Esimerkiksi viime tiistaina ilmeisesti yhden vioittuneen reaktorin halkeaminen johti ”pöllähdykseen, joka saattoi olla radioaktiivista höyryä”, sanoi terveysfyysikko Kathryn Higley. ”Säteilyarvot voimalan liepeillä hyppäsivät taivaisiin, mutta ne näyttivät laskevan” jo pian, lisää Oregonin osavaltionyliopiston ydinteknologian ja säteilyterveysfysiikan laitosta johtava Higley.

Viime viikon aikana säteilyarvot ydinvoimalassa nousivat 400 millisievertiin tunnissa ja palasivat sitten 0,6 millisievertiin, kertoo Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA. Millisievert on kansainvälisesti hyväksytty säteilyannoksen mittayksikkö, joka perustuu säteilyn ihmisessä aikaansaamiin biologisiin vaikutuksiin.

400 millisievertiä tunnissa on Higleyn mukaan paljon: ”Sellaisessa säteilyssä ei todellakaan halua oleskella pitkään.” Keskivertoihminen esimerkiksi saa luonnollisista lähteistä noin yhden tai kahden millisievertin säteilyannoksen vuodessa. Yksi rintakehän röntgenkuvaus puolestaan tuottaa noin 0,2 millisievertin annoksen, ja 50 millisievertiä on atomivoima-alan etujärjestön World Nuclear Associationin mukaan pienin vuotuinen säteilyannos, jonka on todistettu aiheuttavan aikuisissa säteilyyn liittyvää syöpää.

Mitä ovat säteilysairaudet?

Ihmiset saavat säteilysairauksia altistuessaan korkeille säteilyannoksille minuuttien ja tuntien kuluessa. Säteilyn voimakkuuden ollessa 400 millisievertiä tunnissa ydinvoimalan työntekijät ovat vaarassa saada säteilysairauksia riippuen siitä, kuinka pitkään he säteilylle altistuvat.

Esimerkiksi 1 000 millisievertin päiväannos – vaikkapa kahdesta 500 millisievertin lyhytkestoisesta säteilyannoksesta – voi aiheuttaa tilapäistä säteilysairautta, joka johtaa pahoinvointiin ja veren punasolumäärän vähenemiseen muttei kuolemaan. Parin minuutin altistuminen 5 000 millisievertille tappaisi todennäköisesti puolet sille altistuneista kuukauden kuluessa, mikäli henkilöt eivät saisi aggressiivista lääketieteellistä hoitoa.

Jos ihminen altistuu tuollaisille säteilytasoille, ”säteily on oikeastaan pistellyt reikiä soluseinämiin”, sanoo Kathryn Higley. ”Jossakin vaiheessa solut eivät yksinkertaisesti kestä enempää vaurioita, ja erittäin suuret annokset johtavat elinten toimintojen pysähtymiseen. Siitä huolimatta hyvinkin suurista säteilyannoksista voi selvitä, mikäli saa erittäin hyvää lääketieteellistä hoitoa.”

Säteilyriskejä ”vaikea arvioida”

Keskiviikkona noin 330 Fukushiman hätätyöntekijää yritti jäähdyttää ydinvoimalaa merivedellä ja estää siten polttoainesauvoja ylikuumenemasta ja vapauttamasta lisää radioaktiivisia aineita.

Altistuksen rajoittamiseksi pienet iskuryhmät tekivät töitä suunnilleen 15 minuutin vuoroissa, kertoo Associated Press. Edes tällainen pikavuorotyöskentely ei kuitenkaan takaa sitä, että ryhmät selviytyisivät työstään vaurioitta. ”En tiedä, voisiko asiaa ilmaista toisin, mutta he ovat kuin itsemurhataistelijoita sodassa”, sanoo Tokion yliopiston radiologian professori Keiichi Nakagawa AP:lle.

Higley ei ole asiasta yhtä varma, ja hänen mielestään tilannetta on tässä vaiheessa ”vaikea arvioida”. ”Reaktorien suunnittelussa otetaan huomioon se, että niissä on mahdollisia voimakkaan säteilyn alueita. Niissä on myös erityiset turva-alueet hätätilanteissa työskenteleviä varten. Kaikki oikeastaan riippuu siitä, mitä tehtäviä on hoidettava.”

Juuri nyt viranomaisten tärkein tehtävä on saada reaktorit jäähtymään. ”Lämpö on syynä suureen osaan päästöistä, ja sen vuoksi he yrittävät kierrättää merivettä ja poistaa liikalämpöä”, sanoo Higley. ”Kunhan jäähdytystilanne on saatu hallintaan, he alkavat etsiä keinoja vakauttaa koko voimalaitos.”

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...