Nokoset tehostavat oppimista

Jos aivot olisivat sähköposti, niin torkkuja voisi verrata saapuneet-kansion tyhjentämiseen.

torstai 4. maaliskuuta 2010 teksti Victoria Jaggard, San Diego, National Geographic News

Uusi tutkimus voi selittää, miksi ihmisten unesta suuri osa on REM-unta (Rapid Eye Movement).

Vuosien unitutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että uni lisää ihmisten kykyä tallentaa muistiin asioita ja järjestää muistissa olevia asioita. On todettu, että kunnon yöunet ja ”tehotorkut” edistävätkin oppimista enemmän kuin läpi yön pänttääminen.

Nyt Kaliforniassa Berkleyn yliopistossa tehdyssä Matthew Walkerin johtamassa tutkimuksessa on päästy jyvälle siitä, mitä unessa oikein tapahtuu. Unen aikana lyhytaikaismuistissa olevat asiat siirtyvät pitkäaikaismuistiin.

Tietojen siirto auttaa aivoja käsittelemään uutta informaatiota ja luo samalla aivoihin tilaa uusien kokemusten vastaanottamiselle. ”Pelkkä nukkuminen opiskelun jälkeen ei siis riitä, vaan on nukuttava myös ennen opiskelua”, kertoo Walker.

”Uni alustaa aivot niin, että ne ovat kuin kuiva pesusieni – valmiina imemään itseensä uutta tietoa”, Walker selittää.

Päiväunet auttavat

Walker tutkimusryhmineen teetti 39:llä nuorella aikuisella erilaisia tietojen oppimiseen liittyviä tehtäviä. Sitten osan piti nukkua 90 minuuttia, kun taas toisten piti pysytellä hereillä.

Myöhemmin ryhmät saivat suorittaakseen uuden tehtäväsarjan. Tutkijat havaitsivat, että nukkumattomien ryhmä menestyi selvästi huonommin kuin ne, jotka olivat ottaneet nokoset.

Nokkaunilla käyneiden aivosähkömittauksista ilmeni, että heidän ”välimuistinsa” tyhjeni II vaiheen perusunen aikana.

Uudet tulokset vahvistavat käsitystä iltapäivätorkkujen hyödyllisyydestä, mutta ne saattavat samalla ratkaista pitkään askarruttaneen arvoituksen II vaiheen perusunen merkityksestä.

Vaikka unennäkövaiheen REM- eli vilkeuni tunnetaankin perusunta paremmin, noin puolet yöunesta kuluu kevyemmässä II vaiheen perusunessa.

Vilkeuni on elinehto monimutkaiselle ajattelulle, kuten ilmiselvää mutkikkaampien yhteyksien luomiselle aiemmin opittujen asioiden välille.

”Jos jollakulla on murheita, ei kukaan neuvo valvomaan yön yli niiden selvittämiseksi”, Walker havainnollistaa.

Päinvastoin – uni ja erityisesti REM-uni suovat aivoille tilaisuuden käsitellä tietoa, joka ei ensi näkemältä ehkä lainkaan vaikuta liittyvän aivojen ”hakukoneen” suorittamaan ”hakuun”. Unessa ongelmiin voi kuitenkin löytyä luovia ratkaisuja.

Walkerin mukaan unet saattavatkin toimia alitajuisen ongelmanratkaisun testitantereena.

Nokoset eivät sovi kaikille

Uudet havainnot eivät valitettavasti kuitenkaan merkitse sitä, että kaikille olisi hyötyä siestasta, huomautti psykiatrian professori Sara Mednick kalifornialaisesta San Diegon yliopistosta.

Joillakuilla on nokkaunilta herätessään tokkurainen olo ja konseptit sekaisin, sillä osa ihmisistä kärsii niin kutsutusta uni-inertiasta.

”Ilmiö liittyy siihen, että herätään syvästä, matalataajuisesta unesta”, kertoo Mednick.

Koska aivojen lämpötila alenee ja verenkierto aivoihin heikkenee kyseisessä unen vaiheessa, aivotoiminnan äkillinen kiihtyminen yllättävän heräämisen yhteydessä pökerryttää.

Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että tavan takaa nokosia nauttivat nukkuvat yleensä kevyesti. Heillä syvän perusunen vaihe on ainakin unen ensimmäisten tuntien aikana siis paljon lyhyempi kuin muilla.

Päiväunilta pöllämystyneenä herääville on hyviäkin uutisia, sillä Mednickin mukaan suorituskykyään voi parantaa myös myöntämällä aivoilleen ”aikalisän”.

”Joskus pelkästä hiljaisesta levosta voi koitua muistille vastaava hyöty kuin nokosista.”

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...