Tulevaisuuden elintarviketuotanto: Paluu juurille

Tuhannet kasvi- ja eläinlajit, jotka rikastuttivat ruokavaliotamme aiemmin, ovat vaarassa hävitä. Ne saattavat kuitenkin olla keino turvata elintarvikkeiden tuotanto uusien kasvisairauksien ilmaantuessa ja ilmaston muuttuessa.

maanantai 11. heinäkuuta 2011

Iowan osavaltiossa yhdysvalloissa sijaitsee 360-hehtaarinen Heritage Farm -niminen maatila, jonka viljelykasvien annetaan pudotella siemenensä maahan. Moinen vaikuttaa epätaloudelliselta toiminnalta, mutta kyseinen maatila on muutenkin kaikin tavoin erilainen kuin sitä ympäröivät, nykyaikaiselle maataloudelle tyypillisen siistit maissirivit ja soijapellot. Heritage Farm on omistautunut keräämään siemeniä eikä niinkään kasvattamaan niitä. Siellä toimii Seed Savers Exchange, yksi Yhdysvaltain suurimmista yksityisistä siemenpankeista.

Diane Ott Whealy peri vuonna 1975 kahden perinnekasvilajikkeen siemeniä. Hänen isoisoisänsä oli tuonut vuonna 1870 Baijerista Yhdysvaltoihin nykyisin Grandpa Ottiksi kutsuttavan aitoelämänlangan ja German Pink -tomaatin.

Diane ja hänen miehensä Kent halusivat säilyttää ainutlaatuiset lajikkeet, joten he päättivät perustaa paikan, jossa ihmiset voisivat säilyttää ja vaihtaa omia perinnelajikkeitaan.

Vaihtoringissä on nyt yli 13 000 jäsentä, ja sen kylmävarastoissa, pakastimissa ja juureskellareissa säilytetään tuhansien eri perinnelajikkeiden siemeniä. Maatilan keskellä sijaitseva vanha, punainen lato on kauttaaltaan Grandpa Ottin ällistyttävän violetin aitoelämänlangan peitossa, ja sen ympärillä kasvatetaan uskomattoman ylenpalttista valikoimaa vihanneksia, yrttejä ja kukkia.

”Jäsenemme listaavat siemenensä joka vuosi tähän”, sanoo Diane Ott Whealy ja ojentaa Seed Savers Exchange 2010 Yearbookin.

Se on suurkaupungin puhelinluettelon paksuinen järkäle, jossa on sivukaupalla eksoottisia papuja, valkosipuleita, perunoita, pippureita, omenoita, päärynöitä ja luumuja – ja niistä jokaisella oma nimi, kasvuhistoria ja omanlaisensa olemus.

Sieltä löytyy omena nimeltä Beautiful Arcade, ”punalaikkuinen, keltainen hedelmä”; Prairie Spy, jota kuvaillaan ”varhaiskypsäksi”; Sops of Wine, joka on peräisin keskiajalta. Virolainen Yellow Cherry -tomaatti, joka on saatu ”iäkkäältä venäläisrouvalta” Tallinnasta; papu, jonka fossiileita etsineet arkeologit löysivät New Mexicosta; Persian Star -valkosipuli ”samarkandilaisesta basaarista”.

Perinnekasviksista on tullut Yhdysvalloissa ja Euroopassa viime vuosikymmenen mittaan muodikkaita, ja niitä vaalii lähiruuasta innostunut liike, joka haluaa säilyttää perinnelajikkeiden maut ja ainutlaatuisuuden.

Nykyisin suoramyynnissä ja erikoisliikkeissä kaupattavat perinnelajikkeet ovat hävinneet supermarkettien valikoimista, koska niiden tilalle ovat tulleet modernit yhden lajikkeen hedelmät ja vihannekset, jotka on jalostettu lähinnä kestämään kuljetusta ja näyttämään tasalaatuiselta, ei maistumaan paremmalta.

Perinnelajikkeita suosivalla liikkeellä on silti paljon laajempi ulottuvuus kuin vain uusromanttinen mieltymys maukkaaseen, lähellä tuotettuun ruokaan ja lukemattomiin eri tomaattilajikkeisiin. Siihen liittyy myös pyrkimys suojella maailman ruuantuotantoa.

Tilaa nyt

Maailmassa on seitsemän miljardia ihmistä. Seuraa kehitystä. Tilaa National Geographic.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...